Lievää Alzheimerin tautia sairastavien henkilöiden alustavissa tutkimuksissa voidaan käyttää muistitestejä. Muistitesti perustuu sanalistojen viivästettyyn muistamiseen.

Testi soveltuu parhaiten yli 55-vuotiaiden henkilöiden muistin arviointiin.

Muistin pettäessä kannattaa aina selvittää mistä on kysymys. Muistisairauksissa ensisijaista on taudin varhainen määrittäminen.

Ajoissa havaitun sairauden etenemistä voidaan hidastaa ja parannettavissa olevat vaivat hoitaa.

Aivot voivat hyvin, kun niitä käytetään jatkuvasti. Niiden toiminnan kehittämiseksi on tehtävä työtä - aivoja täytyy rasittaa. Myös muisti paranee käytössä.

Monipuoliset, yksilöä itseään innostavat asiat pitävät aivot kunnossa ja torjuvat samalla muistihäiriöitä ja dementiaa.

Varhaisen muistihäiriön toteamisessa ei voida luottaa yksinomaan potilaan haastatteluun, sillä potilaan käsitys muististaan voi olla todellista synkempi tai parempi.

Omaisen haastattelu kyselylomakkeineen muodostaa tämän vuoksi tärkeän osan varhaisen muistihäiriön tunnistamista.

Hyvänlaatuisia muistilipsahduksia sattuu kaikille, kun on tarpeeksi stressaantunut, väsynyt tai joutuu tekemisiin asioiden kanssa, joista ei ole kiinnostunut.

Esimerkiksi väsyneenä luettu teksti ei jää mieleen, sillä ajatukset takkuilevat tai ovat muualla.