Jos astiat olisivat jouluisin täynnä vain puuroa, painokin pysyisi kurissa. Mutta nykyjoulu on rasvainen ja makea. Uuteen vuoteen
lähdetään ainakin rasvakerroksen puolesta hyvin varustautuneena. Joulun
lisäkalorit pitäisi kuitenkin saada karistettua ja mielellään vähän
enemmänkin.
Herkuista saatujen kaloreiden ja niiden kuluttamisen välillä pätee
yksinkertainen nyrkkisääntö: annos kinkkua tai lohta, torttu tai
puolen tusinaa suklaakonvehtia, kaksi lasia viiniä tai pullo olutta,
kukin niistä tuo, minkä tunnin kävely vie. Painon hallinta pelkästään
liikkumalla tietäisi melkoista urakkaa, siksi kannattaakin noudattaa
kaksoisstrategiaa eli vaikuttaa sekä kaloreiden saantiin että
kulutukseen.
Syömisen äkkivähentäminen ei onnistu ja jos onnistuisikin, niin pian kyllä repsahdetaan takaisin. Viisaampaa on valita hitaasti kiiruhtaminen. Se alkaa kunnon aamupalalla, joka antaa puhtia päivän energian kulutukseen. Tutkimukset ovat osoittaneet, että aamiaisen laistajat ovat lihavampia ja liikkuvat vähemmän kuin muut. Syömisten välejä ei kannata liikaa venyttää: päivän mittaan on parempi syödä kohtuullisesti 3-4 tunnin välein. Pitkään syömättä sinnittely kehittää vain villin nälän ja se johtaa ahmimiseen.
Aamiaisella kannattaa suosia kokoviljatuotteita, kuten puuroa, leipää, muroja sekä hedelmiä. Niiden sisältämät hitaat hiilihydraatit ja kuidut täyttävät vatsaa pidempään ja ylläpitävät kylläisyyden tunnetta. Sama pätee vihanneksiin, joiden tulisi muodostaa muiden aterioiden perusta. Vinkkejä niiden täydentämiseksi muilla ravintoaineilla löytyy runsaasti vaikkapa www.pudottajat.fi-sivustolta. Yksityiskohtaisia kalorimääriä on Kansanterveyslaitoksen www.fineli.fi-sivustolla, aakkosjärjestyksessä ahvenesta äyriäispizzaan.
On hyvä tapa opetella syömään vain silloin, kun istutaan ruokapöydässä. Ruoka kannattaa pureskella antaumuksella, sekin auttaa kylläisyyden saavuttamisessa. Kun lautanen on tyhjä, ei pidä santsata, vaikka nälkää jäisikin. Se tunne häviää, kun nousee ruokapöydästä ja tekee puolisen tuntia jotain muuta, kuin miettii nälkäänsä. Lukemisen tai television katselun ohessa ei ole syytä napostella. Painonhallinnan epäonnistumisen taustalla ovat usein energiapitoiset välipalat tai virvoitusjuomat. Ne kannattaa piilottaa näkyvistä ja mieluiten unohtaa sinne. Jos jotain halutaan pitää niiden sijasta tyrkyllä, olkoot ne vaikkapa omenoita tai porkkanoita.
Painonhallinnan kaksoisstrategian toinen puoli, liikunta, on sekin
ohjelmoitava kohtuudella noudatettavaksi. Tärkeintä on, että saa
aloitettua. Olkoon aluksi vaikka vain puoli tuntia kerran tai pari
viikossa, siitä on hyvä lisätä jokapäiväiseksi. Työmatkoista ja
kauppareissuista löytyy varmaan etappeja, jotka voisi kävelläkin ja jos
talossa on hissi, on siellä aina portaatkin. Pienistä purosista alkaa
kertyä yhä vaikuttavampi kokonaisuus. Kun painonhallinnassa syödään
vain tiettyinä aikoina, niin siinä liikutaan aina, kun on tilaisuus.
Edellä kuvatuin syömiseen ja liikuntaan liittyvin keinoin on aikaa
myöten saavutettavissa kohtuullinen puolen kymmenen kilon
painonpudotus. Se voi joistakin tuntua vähältäkin, mutta sen
terveysvaikutus on suurempi kuin voisi arvatakaan. Tavanomaisen
pulskalla tuo kilomäärä merkitsee vatsaontelon sisäisen eli terveyden
kannalta haitallisimman rasvan vähenemistä melkein puoleen, ja sillä on
jo kiistaton merkitys sydän- ja verisuonitautien ehkäisyssä.
Lue lisää:
Laihduttaminen ja painonhallinta
Energian saannin ja kulutuksen keskinäinen suhde
5 totuutta laihduttajan liikunnasta
Mistä motivaatiota?
