Tiesitkö tämän reumasta?

Reuma ja ravinto

Ruokavaliolla on merkitystä nivelreumaan sairastumisen vaaraan. Tutkimuksiin perustuvaa näyttöä on siitä, että sairastuminen on yhteydessä tupakointiin, runsaaseen (pannu)kahvin juontiin ja veren matalaan antioksidanttipitoisuuteen. Tuore englantilainen tutkimus viittaa siihen, että punaisen lihan runsas syönti lisää sairastumisen vaaraa. Nivelreumalta näyttävät taas suojaavan kala, oliiviöljy, C-vitamiini ja antioksidanttirikkaat kasvikset. Myös D-vitamiinin reumaa ehkäisevästä vaikutuksesta on saatu lisääntyvästi näyttöä.

Paasto on hyvin tehokas reumaattisen tulehduksen hoito, mutta paaston lopettamisen jälkeen tulehdus palautuu ennalleen. Mitään ei ole voitettu, mutta paaston aikana kudokset ovat kuihtuneet, mikä on muutenkin ongelma pitkäaikaisessa tulehdustaudissa.

Potilaiden omien näkemysten perusteella ruokavaliolla näyttäisi olevan osuutta hyvinvoinnin edistämisessä ja taudin oireiden lievittämisessä. Erilaisia ruokavalioita on tutkittu runsaasti eri puolilla maailmaa, mutta mitään ihmedieettiä ei reuman hoitoon ole. Parhaiten on dokumentoitu kalarasvojen, omega-3-rasvahappojen, tulehdusta estävä vaikutus. Näistä rasvahapoista syntyvät tulehduksen välittäjäaineet ovat tehottomia, eivätkä pysty aiheuttamaan vaikeita tulehdusoireita. Kalarasvoja on tutkittu runsaasti, ja lähes yksimielisen käsityksen mukaan ne lievittävät kipua ja vähentävät kipulääkkeiden tarvetta. Tauti ei kuitenkaan parane.

Kasvisruokavalio on perinteinen ja potilaiden edelleenkin suosima nivelreuman hoito. Kasvisdieetti ei vähennä tulehduksen aktiivisuutta eikä paranna tautia, mutta se vähentää kipuja. Kasviksista voidaan saada monipuolinen ja terveellinen ruokavalio, kun vain pidetään huoli vitamiinien ja hivenaineiden saannista. Vihreissä kasveissa ei ole lainkaan D-vitamiinia ja rautaa, kalsiumia ja eräitä B-vitamiineja on niukasti. Kasvisdieettiä syövän onkin syytä ottaa monivitamiinitabletti päivittäin. Lisäksi on muistettava, että kasvisdieetti on hapanta ja voi syövyttää hammaskiillettä erityisesti niillä, joilla reuma on vahingoittanut sylkirauhasia.

Elävä ravinto on kasviruokavalion muoto, jota on käytetty nivelreuman hoitona. Sillä ei ole hoidollista merkitystä, mutta siihen saattaa liittyä ongelmia kuten salmonelloosit. Alfalfan (sinimailasen) idut sisältävät epäfysiologista aminohappoa, joka aiheuttaa simpansseilla systeemisen lupus erythematosus (SLE) -sidekudossairauden kaltaisen taudin ja voi pahentaa myös ihmisen SLE:tä.

Nykyiset suositukset:

Tämän hetkinen suositus reumapotilaille on noudattaa kasvisvoittoista sekaruokavaliota. Osteoporoosin vaaran vuoksi rasvattomat maitotuotteet ovat suositeltavia (kalsium ja D-vitamiini). Länsimaista dieettiä, joka sisältää paljon punaista lihaa ja kovaa rasvaa, pidetään tulehdusreaktioita suosivana. Välimeren dieettiä, kalaa, kasvisöljyjä ja keitettyjä vihanneksia pidetään taas tulehdusreaktioita hillitsevinä. Käsitykset liikkuvat nykyisin siihen suuntaan, että kala, kasvisöljyt ja keitetyt vihannekset suojaavat sekä nivelreumalta että sepelvaltimotaudilta.

Reumapotilaan kannattaa kuunnella itseään ja kehoaan. Mitään dieettiä tai muuta ruokavalioon liittyvää rajoitetta ei kannata orjallisesti noudattaa, jos se tuntuu aiheuttavan oireiden pahenemista tai heikentävän kuntoa. Tiukan paaston tai yksipuolisen dieetin aloittamisesta tulee aina keskustella ensin lääkärin kanssa. Jokainen potilas ja hänen sairauteensa liittyvät oireet ja ongelmat ovat yksilöllisiä. Ravintoterapeutin kanssa olisi hyvä suunnitella ja etsiä sopivin ruokavalio heti kun sairaus on todettu. Oikean ruokavalion löytyminen ei tapahdu hetkessä ja sen suunnittelussa voidaan joutua kokeilemaan useitakin erilaisia malleja ennen kuin potilaalle löydetään hänelle yksilöllisesti sopivin ja ravintosisällöltään täysipainoisin vaihtoehto. Ruokavaliota joudutaan yleensä muuttamaan ja korjaamaan sairauden etenemisen aikana. Tiivis yhteistyö hoitavien lääkäreiden ja potilaan välillä onkin ensiarvoisen tärkeää.

Joskus jokin yksittäinen ruoka-aine voi aiheuttaa taudin oireiden pahenemista tai heikentää lääkkeiden tehoa. Näitä on kuitenkin vaikea todeta, ja pelkän olettamuksen perusteella mistään ruoka-aineesta ei pidä mennä luopumaan täysin. Ruokapäiväkirja on kaiken kaikkiaan muutenkin hyvä tapa seurata ruokavalion vaikutuksia osana sairauden hoitoa.

Reumapotilaan kannattaa suosia näitä:

• juo nestettä (2-3 litraa/päivä, suurin osa vetenä)
• juo maitoa (2-3 lasillista päivässä)
• kasvikset, hedelmät, marjat
• kala ja kalaöljyvalmisteet, omega-3-rasvahapot
• maitohappobakteerit (piimä tai mehut joihin on lisätty maitohappobakteereita)
• vaalea liha (broileri ja kalkkuna)
• kasvisrasvat (öljy ja kasvismargariinit)
• kuidut ja kivennäisaineet (kokojyväviljatuotteet, ruisleipä, puurot)
• antioksidantit (C- ja E-vitamiinit)
• hivenaineet (rauta)
• D-vitamiini

Reumapotilaan kannattaa tarkkailla seuraavien aineiden vaikutusta oireiluun:

• alkoholi
• tupakka
• kahvi
• suola
• sitrushedelmät
• punainen liha