Astmaklinikka
Etsi lääkäri
Etsi hammaslääkäri
Astmaklinikka Milloin tulee epäillä astmaa? Tutustu Astmaklinikan hoito-ohjeisiin ja uusimpiin tutkimuksiin.

Astman esiintyvyys ja syyt

Pienempi fontti Suurempi fontti   Tulosta Lähetä ystävälle

Altistavat tekijät

Julkaistu 23.03.2007

Ympäristötekijät_liikenneYmpäristötekijät

Altistuminen mikrobeille ja infektiot

Ilmansaasteet

Elämäntapamuutos

Atopia  

 

Ympäristötekijät ovat astman puhkeamisen merkittävä syy. Syyt myös astman lisääntymiseen länsimaissa liittyvät ympäristötekijöihin. Näihin puolestaan ovat huomattavasti vaikuttaneet nopeasti noussut elintaso ja sen vaikutus elinympäristöön ja elämäntapaankin. Keskeisiä tekijöitä ovat infektioiden vaikutus ja muuntuva immuunivaste ympäristön allergeeneihin. Tupakointi ja monenlaiset hengitettävät pölyt ja kemikaalit ovat myös vaikuttavia ympäristön riskitekijöitä.

Aikuisiässä alkavassa astmassa ei useinkaan aina ole osoitettavissa yhtä ainoaa tekijää ja astman synty tunnetaan puutteellisesti. Takana saattaa olla tupakointi, työpaikan tai kodin kemikaalit ja hengitettävät ärsykkeet sekä niille herkistyminen ja mahdollisesti virustulehduksetkin. Virusten rooli on kuitenkin ilmeisimmin vain kyky pahentaa astmaoireita ja ne saattavat aiheuttaa piilevän astman pahenemisvaiheen. Aikuisten astmasta noin puolet on ei-allergista eli mitään varsinaista allergiaa, herkistymistä jollekin tietylle ärsykkeelle, ei pystytä ihotesteissä tai verikokeissa osoittamaan. Nämä sairastumisen syyt ja sairauden syntymisen mekanismit ymmärretään puutteellisesti. Passiivinen altistuminen tupakansavulle varhaislapsuudessa lisää astmaan sairastumisen riskiä. Samoin jo muutaman vuoden säännöllinen tupakointi lisää nuorten sairastuvuutta astmaan. Ravinnosta tiedetään, että riittävän pitkä imetysaika (n. 4-6kk) yksinomaisena ravintona näyttää suojaavan allergioilta ja astmalta ainakin nuoruusikään saakka.

Altistuminen mikrobeille ja infektiot ovat nousseet keskeiseen asemaan selvitellessä allergian esiintymisen eroja eri puolilla maailmaa. Mikrobeille altistuminen vaikuttaa keskeisesti immuunipuolustuksen kehittymiseen. Vaikuttaa siltä, että varhaislapsuudessa voimakkaasti immuunipuolustusta aktivoivat tulehdussairaudet suojaavat astman kehittymiseltä. Vaikutus perustuu siihen, että immuunipuolustus kehittyy vakavien tulehdusten, kuten esimerkiksi tuberkuloosi, sikotauti, tuhkarokko ja maksatulehdus, seurauksena välinpitämättömäksi vähemmän merkittäville haasteille, joita ovat immuunipuolustukselle esiteltävät sinänsä elimistölle harmittomat allergeenit, esimerkiksi eläinpölyt ja siitepölyt. Lasten kasvaessa länsimaissa terveysohjelmien ja antibioottien hallitsemassa hygieenisessä ympäristössä, suojattuna rokotuksilla vakavilta infektioilta, immuunipuolustus jää ”vapaalle” ja muuntautuu kohdistaen aktiviteettinsa elimistön rajapinnoilla iholla ja limakalvoilla sille tarjoutuviin allergeeneihin.

Infektiotilanne on muuttunut täydellisesti; melkein kaikki vanhat infektiotaudit, joihin liittyi kuolleisuutta ja vakavia jälkiseurauksia, mutta myös pysyvä immuunitoleranssi, on hävitetty. Lasten epidemioiden tilaa hallitsevat nyt jatkuvasti muuntuvat virukset. Hyvä uutinen on siis vakavien infektioiden muuttuminen harvinaisiksi ja huono uutinen lasten immuunisysteemin reagointi ja muuntuminen tavalla, joka lisää allergisia sairauksia, kuten astmaa. Samaan suuntaan vaikuttavat perhekoon pieneneminen ja kaupungistuminen. Monilapsisissa perheissä nuorimmilla esiintyy vähemmän allergiaa ilmeisesti varhaislapsuuden runsaamman mikrobialtistumisen myötä. Maatiloilla kasvaneet lapset sairastuvat harvemmin allergisiin sairauksiin ja astmaan kuin ikätoverinsa, vaikka nämä olisivatkin asuneet maaseudulla. Runsaampi altistuminen maataloudessa erilaisille mikrobeille ohjaisi kehittyvää immuunipuolustusta oikeaan suuntaan eli reagoimaan vain oikeasti elimistölle harmillisiin tai vaarallisiin organismeihin, kuten bakteereihin. Mielenkiintoinen asia ajatellen kosteusvauriomikrobien nykyisin saamaa suurta huomiota on niiden runsas esiintyminen maatalousmiljöössä!

Ilmansaasteiden suhteen koettiin mielenkiintoinen tapahtuma, kun rautaesiripun kaatumisen myötä vuonna 1990 päästiin tutkimaan entisen Itä-Saksan väestöä. Oletettiin, että saastuneissa itäblokin kaupungeissa astmaa esiintyisi ilmansaasteiden vuoksi runsaasti. Ilmaston saastumista pidettiin siihen asti luontevana selityksenä astman lisääntymiselle länsimaissa, tiedettiinhän saasteiden pystyvän aiheuttamaan astmakohtauksia ja hengitystieoireita terveillekin. Yllätys oli suuri, kun todettiin astmaa esiintyvän selvästi enemmän Länsi-Saksan puolella. Ilmansaasteet eivät voineet olla vastuussa länsimaissa lisääntyneestä astman esiintyvyydestä. Lisäksi vielä yhdistymisen myötä astman esiintyvyys itäpuolella alkoi lisääntyä.

Altistavat tekijät_eläimetElämäntapamuutoksiin liittyvät myös aiempaa tiiviimpi rakentaminen energian säästön vuoksi, lisääntyneet sisäilmaongelmat kosteus- ja homeongelmineen ja sisätiloissa vietetään myös aiempaa enemmän aikaa, jolloin altistuminen kotipölypunkille ja kotieläinten allergeeneille lisääntyy. Kosteusvaurioituneissa rakenteissa ja materiaaleissa tapahtuva homesieni- ja bakteerikasvu altistaa maassamme kymmeniä tuhansia ihmisiä ja tavallisimmin oireita aiheuttavat toksiineja eli myrkkyaineita tuottavat mikrobilajit. Altistuminen aiheuttaa yleisimmin ärsytysoireita ja altistaa infektioille. Voimakas altistuminen saattaa joskus pahentaa astmaa ja harvoin jopa aiheuttaa sitä. Varsinaista allergiaa homesienet ja mikrobit aiheuttavat onneksi vain harvoin.

Atopialla tarkoitetaan periytyvää taipumusta reagoida ympäristön allergeeneihin herkistymällä niille, eli kehittyy immuunivaste johonkin aineeseen. Atooppisen henkilön elimistössä syntyy tietynlaista vasta-aineeksi kutsuttua proteiinia, joka kykenee tunnistamaan juuri tietyn elimistöön tulevan allergeenin ja kiinnittymään siihen tiukasti. Vasta-aine kuuluu immuunipuolustuksen soluihin ja sitä kutsutaan immunoglobuliiniksi. Erityisesti tiettyä allergeenia kohtaan muodostunutta vasta-ainetta kutsutaan nimellä immunoglobuliini E (IgE). Esimerkiksi jos olet allerginen pölypunkille, elimistösi valmistaa IgE-vasta-aineita, jotka tunnistavat nopeasti pölypunkki-allergeenin, ja kiinnittyvät siihen laukaisten allergisen reaktion. Herkistyminen eli vasta-aineiden muodostuminen ei vielä aiheuta oireita. Vasta voimakas uudelleen altistuminen aiheuttaa oireita ja allergiaan sairastuminen on usein voimakkaan ja pitkäaikaisen altistumisen seuraus.

Atooppinen reaktio kehittyy nopeasti, usein muutamassa minuutissa. Reaktion tyypillisiä oireita ovat vetiset, kirvelevät silmät tai tukkoinen, vuotava nenä. Iholle saattaa kehittyä atooppista ihottumaa, jota usein kutsutaan ekseemaksi. Oireet esiintyvät usein samalla atooppisen taipumuksen omaavalla henkilöllä erilaisina yhdistelminä ja usein niihin liittyy jossain vaiheessa astma. Allergisuuteen liittyvää astmaa kutsutaan usein ulkosyntyiseksi tai atooppiseksi astmaksi. Atopiassa ympäristön allergeenien sietokyky on huono ja alkaa usein niin sanottu atooppinen marssi; pienellä lapsella esiintyy aluksi ruoan aiheuttamia iho- ja suolisto-oireita ja myöhemmin alkavat hengitettävien allergeenien aiheuttamat hengitystieoireet, joihin kuuluvat allerginen nuha ja astma.

IgE-vasta-aineet eivät kuljeskele elimistössä vapaina, vaan ovat tiukasti kiinnittyneet immuunipuolustukseen kuuluviin syöttösoluihin. Nämä solut sijaitsevat pääasiassa elimistön ulkoporteilla iholla, ruoansulatuskanavan limakalvoilla, silmän sidekalvoilla, nenän ja keuhkoputkien limakalvoilla. Allergista astmaa sairastavan limakalvojen syöttösolujen pinta on peittynyt IgE-vasta-aineilla. Tilanne pysyy rauhallisena kunnes IgE-vasta-aineet tunnistavat allergeenin ja kiinnittyvät siihen. Muutamassa sekunnissa alkaa vapautuvien tulehduksenvälittäjäaineiden, kuten histamiini ja leukotrieenit, ilotulitus. Nämä aineet aiheuttavat välittömästi limakalvon turpoamista lisäämällä verisuonten seinämien läpäisevyyttä, lisäävät keuhkoputken seinämien solujen limaneritystä ja aiheuttavat keuhkoputkia rengasmaisena ympäröivän lihaksen supistumisen. Aivan kuin tässä ei jo olisi tarpeeksi, syöttösolut kutsuvat vielä muualta verenkierrosta lisäjoukkoja apuun vahvistamaan allergista tulehdusreaktiota ja nämä allergiseen reaktioon liittyvät solut edelleen pahentavat tilannetta vapauttaen tulehdusreaktiota vahvistavia aineita. Tärkeimpiä näistä lisäjoukkojen soluista ovat eosinofiileiksi kutsutut verisolut.

Astmassa on ilmeistä, että allerginen tulehdus ei koskaan rauhoitu täysin. Tutkimuksissa on astmaa sairastavien, mutta tutkimuksen aikaan oireettomien ja itsensä hyvinvoivaksi tuntevien koehenkilöiden keuhkoputken limakalvojen koepaloissa todettu merkkejä jatkuvana säilyvästä tulehduksesta. Tämä viittaa siihen, että astmaa sairastavan hengitysteissä on ainakin jossain määrin allerginen tulehdus läsnä, kuitenkin useimmiten niin lievänä ettei keuhkoputkien ahtautumista tapahdu. Jatkuva tulehdus on kuitenkin pääasiallinen syy siihen, että taipumus keuhkoputkien supistumiselle säilyy. Astmatulehduksen varhaisen ja tehokkaan hoidon merkitys on vahvistettu lukuisissa tutkimuksissa; oireet rauhoittuvat ja usein loppuvat kokonaan, keuhkojen toimintakokeet normaalistuvat ja ennuste vaikuttaa paranevan.





Arvostele artikkeli
3.7 (32 arvostelua)
Tämä artikkeli antoi minulle riittävästi tietoa:
Ei pidä paikkaansa Pitää paikkansa
Lukijoiden kommentit (1)
Näytä kommentit

Elämänhaluinen (vieras)

05.05.2010 20:52

 

olin astmapuhallustesteissä lokakuussa. ja arvot olivat hieman heikot. Sain sitten ventoliinea,jota käytin yhden pakkauksen. Maaliskuussa myös Fliksotiden.Kyllä ne auttoivat,mutta nyt nuhakuumeen yhteydessä on yskänpuuskat tulleet rajuiksi . olen tuplannut inhalaatioannoksia,mutta tiukka yskä ei ota parantuakseen. Nuhakuumeeseenhan ei välttämättä ole muuta neuvoa kuin lepo.
Paranenko ajan kanssa?

 


Kirjoita oma kommenttisi
Kommentti:
Nimimerkki:

Valitse tarkasteeksi "Ravinto" (kohta 4)

Varmistus:

tutustu Astmaklinikkaan



PalveluinfoSivukarttaPalauteMediatiedot