Liikunnan eri muodot

Teholiikunta

Teholiikunnasta voidaan puhua silloin, kun liikunta täyttää määrältään ja teholtaan kilpaurheilun vaatimukset ilman kilpailullisia tavoitteita sekä seuratoimintaan osallistumista. Usein teholiikkujan taustat ovatkin jonkin lajin harrastamisessa, jonka lopettamisen jälkeen harjoitustottumukset ovat jatkuneet kilpailu-uran kaltaisina. Teholiikkujaksi voidaan kutsua myös esimerkiksi aktiivisia juoksun tai hiihdon harrastajia, joiden harjoittelu tähtää maraton- tai massahiihtotapahtumiin. 

Terminä teholiikunta ei ole virallinen eikä vakiintunut. Halusimme kuitenkin luoda määritelmän myös sellaiselle liikkujalle, joka harrastaa lajiaan tai liikuntaa yleisesti erittäin paljon ilman valmennusta ja kilpailullisia tavoitteita. Näin pääsemme luonnollisesti puntaroimaan määrällisesti ja tehollisesti suuren liikunta-annoksen terveysvaikutuksia.

Mikä on liikaa ja mikä sopivasti?

Onko päivittäinen liikkuminen tai jopa useamman kerran päivässä toteutuva liikuntasuoritus liiallista? Edistääkö se terveyttä, vai onko sillä loukkaantumisia, rasitusvammoja sekä uupumusta lisäävä vaikutus? Mikä on liikaa ja mikä on sopivasti? Seuraavassa pohdintaa aiheesta:

Mitä yksipuolisemmin ja tehokkaammin liikutaan sitä suurempi on liikunta- ja rasitusvammojen sekä komplikaatioiden riski. Paljon ja tehokkaasti voidaan kuitenkin liikkua turvallisestikin, kunhan liikunta on omiin kykyihin ja taustoihin nähden oikein mitoitettua sekä monipuolisesti eri elinjärjestelmiä ja lihasryhmiä kuormittavaa. Toisin sanottuna monipuolisen harjoittelun tulisi kuormittaa viikottain niin aineenvaihduntaa (aerobinen ja anaerobinen kestävyys), lihaksia ja muita tukikudoksia kuin hermostoakin.

Toinen työ on toisesta lomaa: Harjoittelemalla monipuolisesti ja kiinnittämällä riittävästi huolta palautumiseen sekä terveelliseen ravitsemukseen voidaan harjoitella runsaasti ja kovaa kuitenkaan liiallisesti kuormittumatta. Samalla taataan tasapainoinen ja kokonaisvaltainen kehitys sekä muiden elinjärjestelmien riittävä palautuminen muita ominaisuuksia harjoitettaessa.

Hyvä kestävyyskunto mahdollistaa harjoitusmäärien ja -tehojen kasvattamisen, joten sen rakentamiseen eli harjoitettavuuden parantamiseen tulisi panostaa riittävästi. Hyvä lihaskunto ja riittävät voimatasot suojelevat kehoa loukkaantumisilta, vaikuttavat positiivisesti ryhtiin sekä luovat edellytykset esimerkiksi nopeuden kehittämiselle. Kaikki edellä mainitut ominaisuudet yhdessä hyvän liikkuvuuden kanssa luovat pohjan kokonaisvaltaisen ja tasapainoisen kunnon rakentumiselle, jonka vastaavasti liiallinen ja yksipuolinen harrastaminen voi romuttaa.

Ohjeita teholiikkujalle:

• Huomioi kuormituksen, levon ja lihashuollon keskinäinen suhde
• Kiinnitä huomiota myös harjoittelun monipuolisuuteen
• Mitä enemmän harjoittelet, sen enemmän Sinun on myös saatava energiaa, suojaravinteita sekä huollettava liikuntaelimistöäsi
• Ohjelmoi harjoitusohjelmaasi keveitä, keskiraskaita ja raskaita harjoitusviikkoja sekä yksittäisiä harjoituksia
  • Näin harjoittelusi tuottaa parempia tuloksia eikä puuroudu tasapaksuksi sekä paakkuiseksi keitokseksi

• Ota aika ajoin uusi tavoite ja painota harjoitteluasi tavoitteesi saavuttamiseksi!
  • Hyödynnä esimerkiksi vuodenajat ja harrasta kaudenmukaista lajia sekä osallistu uuden lajin massatapahtumaan (esim. kesällä pyöräilytapahtuma ja talvella luistelumaraton)

• Ole säntillinen, älä fanaattinen!
  • Pidä kiinni säännöllisestä harjoitusrytmistäsi, mutta älä anna sen hallita muuta elämääsi

• Muista, että palautuessasi korjaat tehtyjen harjoitusten sadon!