Mitä omega-3-rasvahapot ovat ja miten ne vaikuttavat elimistössä?
Julkaistu 29.12.2010
Omega-3-rasvahapot ovat monityydyttymättömiä rasvahappoja, joita
tuottavat vain tietyt meriplanktonit, joita kalat syövät sekä jotkin
kasvit (esim. pellavan- ja rypsinsiemenet).
Omega-3-rasvahappoihin kuuluvat:
- Dokosaheksaeenihappo, DHA (docosahexaenoic acid), C22:6n-3
- Eikosapentaeenihappo, EPA (eicosapentaenoic acid), C20:5n-3
- Alfalinoleenihappo, ALA (alphalinolenic acid), C18:3n-3
Näistä elimistölle erityisen tärkeitä ovat EPA ja DHA, joita saa vain
rasvaisesta kalasta tai siitä valmistetusta kala- tai kalanmaksaöljystä.
Muita omega-3-rasvahappoja - kuten ALA - saa kasviöljyistä (erityisesti
rypsi-, soija- ja pellavansiemenöljystä) ja niistä valmistetuista
kasvirasvalevitteistä. Nämä eivät sisällä EPA:a eivätkä DHA:ta.
Omega-3-rasvahappojen tehtävät ja vaikutukset elimistössä
Omega 3- ja omega-6-ketjureaktioiden lähtöaineina on kaksi rasvahappoa:
linolihappo (18:2n-6, LA) ja alfalinoleenihappo (18:3n-3, ALA), joita
ihminen saa ravinnosta. Ihminen ei itse kykene valmistamaan niitä
elimistössään. Muut rasvahappojen aineenvaihdunnassa syntyvät
välituotteet sen sijaan syntyvät elimistön biokemiallisissa reaktioissa.
Linolihappo (LA) ja alfalinoleenihappo
(ALA) muuttuvat maksassa insuliinin, sinkin ja vitamiinien avulla
pitkäketjuisiksi rasvahapoiksi, jonka jälkeen ne siirtyvät
verenkiertoon ja sen kautta elimistön kaikkiin soluihin.
LA, ALA ja niiden aineenvaihduntatuotteet toimivat solukalvojen
fosfolipidien rakenneosina. Ne ovat tärkeitä solujen normaalin
rakenteen ja toiminnan kannalta ja tuottavat soluissa mm. eikosanoideja.
Eikosanoideja ovat mm. prostanoidit (prostaglandiinit, prostasykliinit
ja tromboksaanit), leukotrieenit, eräät hydroksihapot, lipoksiinit ja
epilipoksiinit. Eikosanoideja ja niiden vaikutuksia ei vielä täysin
tunneta, mutta niiden tiedetään ainakin osallistuvan hermoston
kehitykseen ja toimintaan, näön tarkkuuden ylläpitämiseen, veren
kolesterolipitoisuuden ja verenpaineen alentamiseen sekä
tulehdusreaktioiden ehkäisyyn ja hillintään.
Ihmisen elimistö valmistaa EPA-rasvahaposta mm. 15-epilipoksiinia,
prostaglandiineja ja leukotrieenejä, joilla on todettu tulehdusta
ehkäiseviä vaikutuksia. Myös ravintolisänä nautittavien
EPA-valmisteiden on todettu tietyssä määrin ehkäisevän ja hillitsevän
tulehdustiloja, joita liittyy mm. sydän- ja verisuonitauteihin, reumaan
sekä MS-tautiin. Vaikutusmekanismeja ei vielä täysin tunneta.
Rasvakovettumistaudin ennaltaehkäisy ja hoito omega-3-rasvahapoilla
Omega-3-rasvahapot ja ruokavalio reumatautien hoidon tukena
Omega-3-rasvahapot dementian ehkäisyn ja hoidon tukena