Keho ja hyvinvointi

Verenpaine koholla?

Jokainen sydämen lyönti saa aikaan paineaallon valtimoiden seinämiin verisuonipuustossa. Valtimoiden seinämien kimmoisuus säätelee osaltaan painetta, jota mitataan sydämen korkeudelta tavallisimmin joko olkavarresta tai ranteesta. Aikuisen tavoiteltavana lepoverenpainetasona pidetään arvoa 140/85 elohopeamillimetriä (mmHg). Ylempää arvoa kutsutaan systoliseksi paineeksi ja se tarkoittaa valtimopainetta sillä hetkellä, kun sydämen vasen kammio on pumpannut veriannoksen valtimoon. Alempi arvo on diastolinen paine, joka kuvaa sydämen lepovaihetta.

Vaikka suomalaisten verenpaine on viimeisten 30 vuoden aikana laskenut huomattavasti, se on edullisesta kehityksestä huolimatta kansainvälisessä vertailussa korkea. Tätä pidetään yhtenä merkittävimpänä syynä runsaaseen sairastuvuuteen ja kuolleisuuteen aivohalvaukseen sekä sepelvaltimotautiin. Kun kohonneen verenpaineen kriteerinä pidetään verenpainearvoja 140 ja 90 mmHg, noin puolella 35 – 64-vuotiaista suomalaisista miehistä ja kolmasosalla samanikäisistä naisista on kohonnut verenpaine.

Kohonneen verenpaineen oireet

Koholla oleva verenpaine on siitä kiusallinen sairaus, että sen oireet voivat olla lieviä tai niitä ei ole ollenkaan. Siten emme välttämättä tiedä kohonneesta verenpaineesta mitään ilman verenpaineen mittausta. Jos verenpaine on kohonnut hyvin paljon, kuten esimerkiksi niin, että systolinen paine on yli 180 mmHg ja diastolinen paine yli 110 mmHg, voi tuntua päänsärkyä tai huimauksen tunnetta. Lisäksi oireina voi olla näön hämärtymistä, rintakipua ja yöllisen virtsaamistarpeen lisääntymistä. Valitettavasti näinkään korkea verenpaine ei aiheuta usein mitään oireita.

Kohonnut verenpaine ja muut vaaratekijät

Kohonnut verenpaine on merkittävä vaaratekijä valtimotaudille ja kuten edellä mainittiin, se voi aiheuttaa sydäninfarktin tai aivohalvauksen. Lisäksi kohonnut verenpaine rasittaa sydäntä, joka joutuu työskentelemään jatkuvasti normaalia enemmän. Tällöin sydänlihas paksunee ja lopulta väsyy, minkä seurauksena voi kehittyä sydämen vajaatoiminta. Kohonneen verenpaineen vaikutus näiden sairauksien vaaraan riippuu suuresti myös muista riskitekijöistä. Verenpaineen aiheuttamien sairauksien vaara lisääntyy jyrkästi, jos tupakoi, veren kolesteroliarvo on koholla, vyötärölihavuuden kriteerit täyttyvät (vyötärön ympärys > 102 cm miehillä tai > 88 cm naisilla) tai jos lähisuvussa on varhaista sydän- ja verisuonisairastuvuutta.

Elintavat hoidon kulmakivi

Kohonnut verenpaine liittyy useimmiten elintapoihin, joihin voimme onneksi itse tehokkaasti vaikuttaa. Tupakoinnin lopettaminen on erittäin merkittävä terveysteko ja käytännössä tärkein hoito pyrittäessä pienentämään kohonneeseen verenpaineeseen liittyvää valtimotaudin riskiä. Ylipainoisilla painon pudottaminen pienentää sekä systolista että diastolista painetta selvästi. Ravintotottumuksiin vaikuttaminen suolan käyttöä vähentämällä on tärkeää. Lisäksi lakritsinhimoa tulee hillitä ja alkoholia käyttää kohtuullisesti. Fyysisen arki-aktiivisuuden ja liikunnan lisääminen kuuluvat kohonneen verenpaineen omahoidon kulmakiviin.

Liikunnan vaikutus verenpaineeseen

Tutkimusnäyttö vakuuttaa kestävyystyyppisen liikunnan pienentävän sekä lepo- että kuormituksenaikaista verenpainetta kohonneen verenpaineen omaavilla henkilöillä. Vähintään neljän viikon mittainen kestävyysharjoittelu (3-5 kertaa viikossa, 30–60 min kerrallaan, teholtaan noin 50–70 % sydämen maksimisykkeestä) vähentää systolista ja diastolista lepoverenpainetta erittäin merkittävästi, keskimäärin jopa -8/-6 mmHg. Lisäksi nykysuositusten mukainen kuntosaliharjoittelu sopii hyvin harjoittelumuodoksi kohonneen verenpaineen hoidossa. Kuntosalitreeniä suositellaan toteutettavaksi mieluummin kuntopiirityyppisenä pienillä vastuksilla ja runsaasti toistoja sisältäen. Lihaskuntoharjoittelua kannattaa myös yhdistää kestävyysliikuntalajeihin.