Keho ja hyvinvointi

Keho ja mieli

Mielen hyvinvointiin liitetään usein henkilökohtainen kokemus tyytyväisyydestä, mielenrauhasta, ilosta, onnellisuudesta tai mielekkäästä elämästä. Henkinen hyvinvointi liittyy oleellisesti jokapäiväiseen elämäämme ja se muuttuu elämäntilanteiden ja kokemusten myötä. Terve sielu terveessä ruumiissa kuvaa henkisen hyvinvoinnin ja terveyden välistä ulottuvuutta. Lienee perusteltua ajatella, että fyysisesti terve keho voi edesauttaa myös mieltä voimaan paremmin.

Väestötason kyselyjen mukaan alakuloisuus tai masennus vaivaa ainakin noin 10 – 15 % aikuisväestöstä. Joidenkin arvioiden mukaan erilaisia mielialaoireita, kuten ahdistuneisuutta, saattaa esiintyä jopa kolmasosalla väestöstä. Siten kansanterveyden kannalta tärkeä kysymys on, miten oireita voidaan ennaltaehkäistä, ja toisaalta, miten oireisiin voidaan vaikuttaa.

Alakuloinen mieli - tuttua meille kaikille?

Meistä jokainen on varmaankin jossain vaiheessa elämää tai jossain tilanteessa kokenut masennusta tai ahdistuneisuutta, mikä ilmenee alavireisyytenä tai alakuloisena mielenä. Molempiin liittyy epämiellyttäviä tunteita ja tunteisiin kytkeytyviä ajatuksia. Nämä voimakkaat tunteet häiritsevät helposti keskittymistä ja pitkittyessään päivittäinen elämä voi kärsiä esimerkiksi niin, että uni häiriintyy. Lievinäkin masennus ja ahdistuneisuus saattaa heikentää laajasti henkistä, sosiaalista ja fyysistä toimintakykyä. On kuitenkin tärkeä ymmärtää, että ohimenevinä molemmat oireet kuuluvat elämään, eikä niitä kannata säikähtää.

Mielen hyvinvointiin voi vaikuttaa

Käytössämme on monenlaisia keinoja, joilla voimme itse auttaa sekä kehon että mielen hyvinvointia. Terveellinen ja monipuolinen ruoka, riittävä uni, ystävät, harrastukset ja liikunta ovat mahdollisia hyvän mielen tuojia. Jaamme mielellämme positiivisia asioita keskenämme, mutta hyvinvoinnin kannalta suurempi merkitys voi olla vaikeiden tunteiden jakamisella. Puhuminen auttaa löytämään syitä pahalle ololle, luo itseymmärrystä ja hallinnan tunnetta vaikeassa tilanteessa.

Fyysinen aktiivisuus ja mielen hyvinvointi

Tutkimusten mukaan säännöllinen liikunta edistää henkistä hyvinvointia ja vähentää tai lievittää masennus- ja ahdistuneisuusoireita. Suomalaisissa väestökyselyissä on kartoitettu vapaa-ajan liikunnan, arkiaktiivisuuden ja työhön liittyvän fyysisen aktiivisuuden yhteyttä mielen hyvinvointiin. Aktiivisuuden määrää on tavallisimmin kuvattu vapaa – ajan liikuntakertojen määrällä. Kyselyiden tulokset ovat masennus- ja ahdistuneisuusoireiden osalta olleet samansuuntaisia sekä työikäisillä että 65-75 -vuotiailla. Ne henkilöt, jotka liikkuvat vähän tai eivät ollenkaan, raportoivat eniten oireita. On kuitenkin huomattava, että syy-seuraus-suhde jää epäselväksi. Voidaan myös perustellusti sanoa, että eniten oirehtivien fyysinen aktiivisuus on vähäisintä.

Liikunnalla on myös osoitettu olevan suojavaikutus masennus- ja ahdistuneisuusoireita vastaan. Oireita on esiintynyt vähemmän niillä henkilöillä, jotka ovat seurantajakson aikana selvästi lisänneet liikunnan määrää verrattuna henkilöihin, joiden liikunta-aktiivisuus on pysynyt vähäisenä seurannan aikana. Yhteenvetona voidaan todeta, että säännöllisen liikunnan tuottamiin kehon terveyshyötyihin kytkeytyy myös parempi mielen hyvinvointi.