Tulosta Tulosta


Lapsi hammashoidossa

Julkaistu 06.12.2012

lapsi hammashoidossa suun terveysSuomessa alle 18-vuotiaiden hammashoito on ilmaista. Lapsen hammashoito aloitetaan periaatteessa jo raskausaikana, kun vanhempia opastetaan neuvolassa tulevan varalle. Vanhempien hyvät suuhygieniatottumukset luovat perustan lapsen terveelle suulle. Ensimmäisten kahden ikävuoden aikana lasten hampaita tarkkaillaan neuvolakäyntien ohessa. Tärkeintä olisi estää reikiintymistä aiheuttavan streptococcus mutans -bakteerin tarttuminen vanhemmista lapseen. Neuvolassa puututaan myös hampaiden kehityshäiriöihin ja mahdollisiin varhaisiin kariesleesioihin, joiden johdosta lapsi ohjataan hammaslääkärille.

Yli kolmevuotiaiden hammashoito tapahtuu terveyskeskuksen hammashoitolassa. Lapsi kutsutaan kolme kertaa hammastarkastukseen ennen koulun alkamista. Kun lapsi aloittaa koulun, on hammashoito osa kouluterveydenhuoltoa. Koululaistarkastukset ovat neljän vuoden välein. Alle 18-vuotiaat opiskelijat kutsutaan hammastarkastukseen vähintään yhden kerran opiskelujen aikana. Jokaisen lapsen oikomishoidon tarve kartoitetaan ennen yhdeksää ikävuotta, joka on yleisin ikä aloittaa oikomishoito.

Lapsen suun terveyden tärkein hoito tapahtuu kotona

Lasten hammashoito tähtää erityisesti hammassairauksien ehkäisyyn, jossa vanhemmat ovat avainasemassa. Lapsen suun terveyden tärkein hoito tapahtuu kotona. Se koostuu hyvien suuhygieniatottumusten lisäksi oikeanlaisesta, terveellisestä ruokavaliosta. Lapsi tulisi totuttaa hampaiden hoitoon mahdollisimman varhain, viimeistään kun ensimmäiset hampaat puhkeavat suuhun. Jos lapsi omaksuu hampaiden harjauksen aamuin illoin osaksi arkirutiinia ennen kahta ikävuotta, tulee tavasta elinikäinen. Vanhemmilla on vastuu lapsen suun hygieniasta ja hyvien hygieniatottumusten opettamisesta. Vanhempien tulisikin harjata lapsen hampaat siihen asti, kunnes lapsi pystyy sen itse kunnolla tekemään. Vielä tämänkin jälkeen vanhemman tulisi tarkistaa harjauksen lopputulos.

Hampaiden reikiintymisessä kriittisin ikäkausi on 0,5-2 vuotta, jolloin maitohampaat puhkeavat ja streptococcus mutans -bakteerin tartuntavaara on suuri. Lapsi saa s. mutans -bakteerin tavallisimmin omalta vanhemmaltaan sylkitartuntana. Lapset, joilla on s. mutans -tartunta jo kaksivuotiaana, saavat reikiä huomattavasti nuorempina kuin lapset, joilla bakteeritartuntaa on pystytty siirtämään myöhemmäksi. Plakin esiintyminen yläetuhampaissa 1-2 vuoden iässä tietää myös kohonnutta reikiintymisriskiä. Hampaiden reikiintymisen suhteen kriittisiä ikäkausia ovat myös 5-7 ikävuodet, jolloin puhkeavat ensimmäiset pysyvät poskihampaat sekä 10-13. ikävuodet, jolloin puhkeavat toiset pysyvät poskihampaat. Puhkeamassa olevat ja juuri puhjenneet hampaat reikiintyvät herkästi.

Lapsen hammaslääkäripelko

Lapsilla hammaslääkäripelko on yleistä. 50 %:lla pelkopotilaista hammaslääkäripelko on alkanut jo lapsena. Hammaslääkäripelkoa pidetään usean tekijän summana. Ikävien hammashoitokokemuksien lisäksi pelkoa saattavat aiheuttaa muun muassa potilaan temperamentti (esim. ujous), kasvatus ja jokin yleissairaus. Tutkimusten mukaan pelkäävien vanhempien lapset pelkäävät hammaslääkärikäyntejä tavallista useammin. Pelkäävien potilaiden pelkoon on syytä puuttua ajoissa, jottei pelko pääse kasvamaan niin suureksi, että hampaiden hoito tavallisella hammaslääkärikäynnillä on mahdotonta. Monilla potilailla pelko liittyy kipuun tai kontrollin menetyksen tunteeseen. Normaalin kivunlievityksen lisäksi hammaslääkäripelkoisia potilaita voidaan hoitaa esilääkityksen tai ilokaasun avulla.

Hammaslääkäripelkoisten lapsipotilaiden hammashoito päätyy joskus anestesiahoitoon lapsen huonon yhteistyökyvyn ja hampaiden laajan karioitumisen eli reikiintymisen seurauksena. Anestesiahammashoidon jälkeen on äärimmäisen tärkeää jatkaa pelkäävän lapsen pelon hoitoa tavallisella vastaanotolla. Jos hammaslääkäripelkoista potilasta ei pystytä hoitamaan omassa terveyskeskuksessa, voidaan potilas lähettää keskussairaaloiden tai yliopistosairaaloiden pelonhoitoyksikköön.