Oikomishoidot - potilasohje
Julkaistu 27.01.2010
Oikomishoidot
tulevat kyseeseen purentaelinten eli hampaiston, leukaluiden ja
ympäröivän lihaksiston poikkeavuuksien aiheuttamien virheiden hoitoon.
Purentahäiriöt edustavat näiden poikkeavuuksien toista ääripäätä, mutta
yhä useammin epämiellyttävimmiksi koetaan näiden poikkeavuuksien
aiheuttamat muutokset ihmisen ulkonäössä. Useimmiten purentahäiriöt
eivät ole ihmiselle haitallisia, mutta ne ovat oikea-aikaisella ja
tehokkaalla hoidolla kuitenkin estettävissä.
Yleisimmät ongelmatapaukset koskevat hampaiden kehityksen häiriöitä,
kuten asennon tai lukumäärän poikkeavuuksia, leukojen koon
epäsuhtaisuutta tai onnettomuuksien jälkitilaa, jotka voivat aiheuttaa
päänsärkyä ja esim. syömisvaikeuksia. Nuorille ja lapsille olisi
hyväksi, mahdollisten purentahäiriöiden ehkäisemiseksi, aloittaa oikomishoidot silloin kun leukojen luusto on vielä kasvuvaiheessa,
jolloin niitä on helpompi ohjata haluttuun suuntaan. Aikuisillekin
oikomishoidot sopivat, mutta heillä pelivaraa ei ole yhtä paljon
lapsiin verrattuna ja heillä ongelmat korjataan herkemmin käyttämällä
kirurgiaa.
Varsinaiset kojeet eli "hammasraudat" ovat yleisimmin hampaisiin
kiinnitettäviä laitteita, jotka erikoishammaslääkäri suunnittelee
jokaiselle sitä tarvitsevalle yksilökohtaisesti. Tarkoituksena näillä
kojeilla on vetää ja ohjata hammasta oikeaan asentoon. Myös leukaluiden
kasvuun voidaan vaikuttaa sopivilla laitteilla. Oikomishoitojaksot ovat
pitkiä ja vaativat kärsivällisyyttä sekä pitkää seuranta-aikaa ja monia
hammaslääkärikäyntejä. Ne saattavat kestää pisimmillään jopa parikin
vuotta.
Oikomishoito kotona
Kuten edellä mainittiin, oikomishoitoa saavalta pyydetään paljon
kärsivällisyyttä ja alussa kojeiden aiheuttamat säryt ja kivut voivat
olla koviakin. Lasten kohdalla alussa tarvitaan vanhempien
kannustamista ja määrätietoisuutta, jotta lapsi jaksaa muutamien ensi
päivien tai viikkojen läpi. Sen jälkeen kivut helpottuvat ja
hammaslääkäri tarkistaa hoidon onnistumisen kontrollikäynneillä noin
kuukauden välein. Oikomishoidoissa tarvitaan myös pitkäjänteisyyttä,
mutta lopputulos on taattu.
Milloin hammaslääkäriin?
Yleensä lapsilla ja nuorilla hammaslääkäri arvioi automaattisesti
oikomishoidon tarpeen, kun lapsi tulee tarkastuskäynnille ensimmäisessä
tai toisessa maitohampaiden vaihtumisvaiheessa. Tällöin hammaslääkäri
antaa lähetteen erikoishammaslääkärille oikomishoidon arvioon, jos
näkee sen aiheelliseksi. Kuitenkaan kaikkia purentahäiriöitä ei todeta
hammaslääkärikäynneillä, jolloin ne voivat aiheuttaa oireita myöhemmin
tai vaivata henkilöä aikuisiällä.
Yleisin purentahäiriöiden aiheuttama oire on päänsärky, joka on varsin
sinnikästä eikä tunnu helpottavan ajan kuluessa. Tällöin yleensä pitää
myös olla selvästi nähtävissä että samaisella lapsella tai henkilöllä
on jonkinlainen purentavaiva. Yleistä on myös että purentavaiva
aiheuttaa korvien tinnitusta sekä korvien lukkoon menoa. Muut vaivat
ovat leukanivelten lonksuminen ja hampaiden narskuttaminen öisin, sekä
mahdollinen hampaiden vihlominen.
Itse hammaslääkärin juttusille hakeutumisen ei tarvitse välttämättä
johtua elimellisistä oireista, joita edellä kuvailtiin. Yhtä hyvä syy
on hoitaa purentavriheet, jotka ihminen kokee omiin silmiinsä
epämiellyttäviksi, jos ne hänestä vaikuttavat hänen ulkonäköönsä
epämiellyttävällä tavalla. Esteettisistä syistä tapahtuvat oikomishoidot ovatkin varsin yleisiä, ja samalla ne antavat varman
helpotuksen kyseiseen ongelmaan. Henkinen hyvinvointi on yhtä tärkeällä
jalustalla fyysisen hyvinvoinnin rinnalla.