Kolesterolin merkitys
Julkaistu 28.06.2007
Kolesteroli on yksi solujemme rakennusaineista, jota elimistö itse muodostaa tarvitsemansa määrän. Vaikka suurin osa verenkin kolesterolista on elimistön itse tuottamaa, niin myös ravinnon kolesteroli vaikuttaa veren kolesterolipitoisuuteen. Se, kuinka paljon ravinnon kolesteroli vaikuttaa veren kolesterolipitoisuuteen, on hyvin yksilöllistä.
Veren kolesteroli on tärkein laboratoriokokein mitattavissa oleva asia, kun arvioidaan sepelvaltimotaudin riskiä. Tavallisesti arvioidaan veren seerumin kolesterolipitoisuus (S-kol), LDL-kolesteroli ja HDL-kolesteroli sekä veren triglyseridit. LDL-hiukkasten kolesteroli on haitallisinta, koska erityisesti se kertyy valtimoverisuonien seinämään. Tämän takia LDL-kolesterolin laskeminen on sepelvaltimotautia ehkäisevän ruokavalion ja myös kolesteroliin vaikuttavan lääkehoidon tärkein tavoite. HDL-kolesteroli, niin sanottu "hyvä kolesteroli", kuljettaa kolesterolia pois verisuonen seinämästä ja estää näin verisuonten ahtautumista. Liikunnalla ja tupakoinnin lopettamisella voidaan nostaa HDL-kolesterolia. Naisilla HDL-kolesteroli on yleensä korkeampi kuin miehillä.
Sairastuvuus sepelvaltimotautiin on Suomessa nuorilla ikäluokilla vähentynyt, ja oireet alkavat yhä vanhemmalla iällä. Ruokavalion muuttuminen terveellisemmäksi on pienentänyt suomalaisten kolesterolitasoja ja on vähentänyt sairastuvuutta sepelvaltimotautiin.
Kolesteroli - liika on aina liikaa
