Jalkaklinikka
Etsi lääkäri
Etsi hammaslääkäri
Jalkaklinikka Vaivaavatko väsyneet, turvonneet ja kipeät jalat? Jalkaklinikka kertoo, kuinka pidät yllä jalkojen terveyttä ja miten hoidat yleisimpiä jalkavaivoja.

Jalkojen ongelmat

Pienempi fontti Suurempi fontti   Tulosta Lähetä ystävälle

Jalkojen asentovirheet ja kiputilat

Julkaistu 03.04.2009

Hyvin monella kadulla liikkujalla on jaloissaan jonkinasteinen virheasento. Monet eivät kuitenkaan tätä tiedosta, koska läheskään aina virheasento ei aiheuta kipuja. Suurin osa alaraajojen virheasennoista todetaankin vasta kipujen synnyttyä. Kipu alkaa kun kompensaatiomekanismit loppuvat, eli virheasennon aiheuttama ylirasitus ylittää kudosten sietokyvyn.

Ihminen voi esimerkiksi hakeutua lääkärin vastaanotolle kantapään sisäsyrjän kivun vuoksi, jolloin lääkäri toteaa, että jalassa on ylipronaatio eli jalkaterä kääntyy ulospäin ja sääri kiertyy sisäänpäin. Tätä kautta virheasennon toteaminen saa yleisimmin alkunsa ja hoito lähtee etenemään oikealla tavalla.

Yleisempiä virheasentojen aiheuttamia kiputiloja ovat vaivasenluu, plantaarifaskiitti ja päkiän alueen kiputilat. Myös vasaravarpaat voivat johtua virheasennoista tai jalan toiminnan häiriöistä.  Hyvä esimerkki edellä mainituista kiputilojen aiheuttajasta on lattajalka, josta voi löytyä kaikki edellä mainitut kiputilat.

Vaivasenluu, jossa isovarvas kääntyy tyvinivelestään ulospäin kohti muita varpaita, on hyvin yleinen vaiva. Vaivasenluu voi kasvaa hyvinkin isoksi ja aiheuttaa ongelmia esimerkiksi kenkien hankinnassa. Merkittävä ongelma on myös se, että isovarpaan ponnistus ei toimi virheasennon vuoksi, mikä usein johtaa päkiän känsittymiin ja kipuun. Vaivasenluun syntyyn voi vaikuttaa mm. perintötekijät, nilkan ylipronaatio, pohjekireys ja jalan etuosan leveneminen. Hoidossa on tärkeää selvittää syy ja hoitaa oireita sen mukaan. Varpaiden oikaisijaa voidaan käyttää ja jalkateräjumpasta sekä tukipohjallisista voi olla hyötyä. Leikkaushoito on vaihtoehto, jos vaivaisenluu on kivulias eikä muulla hoidolla saada riittävää vastetta.

Plantaarifaskiitti on jalkapohjan jännekalvon tulehdus.  Tulehdus sijaitsee jännekalvon kiinnityskohdassa kantaluun sisäreunassa. Sille on tyypillistä kipu, joka on pahimmillaan aamulla heti sängystä noustessa. Sen jälkeen kipu voi hieman hellittää, kun taas kipu kovenee. Plantaarifaskiitin syitä ovat mm. kireät pohjelihakset, nilkkanivelen ylipronaatio ja rasitus. Myös kaarijalka voi aiheuttaa plantaarifaskiitin. Plantaarifaskiittiin voidaan ensiapuna käyttää kantakevennyksiä. Venytykset, tukipohjalliset ja lihastasapainosta huolehtiminen ovat myös tärkeitä hoitomuotoja.

 

Päkiäkivut ja vasaravarpaat ovat melko yleisiä vaivoja. Päkiäkivut voivat johtua ylikuormituksesta ja poikittaisten holvien madaltumasta. Suurin syy ylikuormitukseen on  pohjelihasten kireys ja nilkan liikealan rajoitus. Myös vaivaisenluun aiheuttama isovarpaan toiminnan heikkeneminen lisää päkiän kuormitusta. Päkiän alueen känsät toimivat hyvinä "maamerkkeinä" ylikuormituksesta. Jalkateräjumpalla, poikittaisten holvien tuennalla ja lihashuollolla on tärkeä merkitys hoidettaessa päkiän alueen kiputiloja.  Vasaravarpaisiin voi löytyä apua esimerkiksi varvaskammasta, joka asetetaan varpaiden alle ja väliin suoristamaan varpaita. Jos varpaat ovat jäykistyneet jo koukkuasentoon, on syytä hakeutua ortopedin vastaanotolle.

Yleisin jalkojen virheasennoista on lattajalkaisuus, johon liittyy hyvin usein myös alemman nilkkanivelen pronaatio, jossa jalkaterä kiertyy ulospäin ja sääriluu kiertyy sisäänpäin. Lattajalassa jalan sisäkaari on laskeutunut. Sisäkaaren korkeuteen vaikuttavat luinen rakenne, nivelsiteet ja lihakset. Lattajalka voi olla synnynnäinen, rakenteellinen tai toimintojen poikkeamien kompensaatio. Lattajalkaan liittyy aina alemman nilkkanivelen yliliikkuvuus. Taustalla on ylemmän nilkkanivelen liikerajoitus, jota alempi nilkka kompensoi korvaamalla ylemmän nilkkanivelen puuttuvan liikkeen. Näiden lisäksi lattajalkaisuutta voivat aiheuttaa neurologiset sairaudet, nivelreuma sekä tapaturmat.

Lattajalkaisuutta voidaan hoitaa tukipohjallisilla, lihasten vahvistamisella ja lihastasapainon ylläpitämisellä koko alaraajoissa sekä pohjelihasten venyttelyllä. Lattajalka on rakenteellisesti liian "löysä"  ja näin ollen jalkaterää tukevat rakenteet, eli jänteet, nivelet ja nivelsiteet ylikuormittuvat. Lattajalan tyypilliset kipualueet ovat päkiä ja nilkan sisä- ja ulkosyrjä. Lattajalka aiheuttaa myös koko alaraajan sisäkierron, joka aiheuttaa muun muassa lonkkaoireita, etenkin potilailla, joilla on lonkkanivelen kulumaa.

 

Lattajalan vastakohta on kaarijalka, joka havaitaan usein vasta kipujen tultua. Siinä jalan sisäkaari on päinvastoin korkea. Jos latuskajalka on liian löysä, niin kaarijalka on puolestaan liian jäykkä. Ongelmat liittyvät jalkaterän joustamattomuuteen, iskunvaimennuksen puutteeseen ja pistemäisiin kuormituksiin. Lisäksi nilkkanivel suuntautuu enemmän ulospäin ja jalkaterä kääntyy sisäänpäin. Kaarijalka voi olla synnynnäinen tai toimintojen poikkeamista johtuvaa. Syynä voivat olla myös neurologiset sairaudet ja lapsuuden kampurajalka. Oireina voivat olla jalan etuosan ja jalkapohjan kiputilat.

Akillesjänteen ongelmat ovat myös tyypillisiä potilaille, joilla on kaarijalka. Voimakkaassa kaarijalassa jalkaterän keskiosa ei kuormitu lainkaan, vaan kuormitus on päkiällä ja kantapäällä. Näin kuormitusala jää hyvin pieneksi ja voi aiheuttaa sen vuoksi rasitusoireita. Kaarijalkaa voidaan hoitaa venyttelyllä, lihasepätasapainon korjaamisella ja tukipohjallisilla. Tukipohjallisten tavoitteena on lisätä jalkapohjan tukipintaa ja iskunvaimennusta, keventää painepiikit ja estää nilkan nyrjähtelyt.

 

Jalkakipujen hoidossa on ensiarvoisen tärkeää lähteä selvittämään kivun syytä, eikä hoitaa ainoastaan oireita. Jos hoidetaan ainoastaan oiretta, joka yleensä aiheutuu virheasennosta, on suuri todennäköisyys, että kiputila uusiutuu jossakin vaiheessa.

Missä vaiheessa tulisi hakeutua hoitoon, jos on jalkakipuja? Jos kipu on tullut jonkun trauman seurauksena, on lääkärin vastaanotolle mentävä mahdollisimman nopeasti. Nyrkkisääntönä voidaan todeta, että on syytä mennä lääkärin vastaanotolle, jos kipu tai vaiva haittaa jokapäiväistä arkielämää. Jalkojen virheasennot voivat aiheuttaa myös kipuja ylempänä kehossa. Jos nilkassa on virheasento, niin myös polvi ja lonkka kuormittuvat jossakin suhteessa virheellisesti. Lantio voi välittää virheasennon vaikutuksen aina selkään asti. Näin jalkojen virheasennoista aiheutuvaa kipua voi olla polvissa, lonkissa ja selässä saakka. Tämän vuoksi selkäkipua sairastavilta tulisi tutkia myös jalkojen ryhti.

 



Hyvän kengän kriteerit
Lattajalka
Kaarijalka





Arvostele artikkeli
3.1 (31 arvostelua)
Tämä artikkeli antoi minulle riittävästi tietoa:
Ei pidä paikkaansa Pitää paikkansa
Lukijoiden kommentit (2)
Näytä kommentit

skxodaa (vieras)

15.06.2014 14:15

 

rjgT8A tkkajvficynq, [url=http://qjwxzlttyfwi.com/]qjwxzlttyfwi[/url], [link=http://atmaisvdeeak.com/]atmaisvdeeak[/link], http://pzpszblmdfkp.com/

 


Suopursu3 (vieras)

29.09.2012 20:43

 

Kyllä artikkelissa oli aivan asiaa vaan oli unohdettu nivelrikko joka on invalidisoiva ja ainakaan minulle ei ole kerrottu taudin aiheuttajaa eikä parannuskeinoa, mahtaako sellaista olla ?

 


Kirjoita oma kommenttisi
Kommentti:
Nimimerkki:

Valitse tarkasteeksi "Lääkeopas" (kohta 7)

Varmistus:

tutustu Jalkaklinikkaan



PalveluinfoSivukarttaPalauteMediatiedot