Stressin, masennuksen ja ahdistuneisuuden vaikutuksista uutta tietoa
Julkaistu 13.06.2012
Stressi, masennus,
ahdistuneisuus ja muunlainen psyykkinen ahdinko altistavat sydän- ja
verisuonitaudeille ja kammioperäisille rytmihäiriöille, mutta eteisvärinöitä ne eivät lisää.
Kansainvälisen
tutkijaryhmän havainto on mielenkiintoinen, sillä eteisvärinä on
rytmihäiriöistä yleisin ja siten psyykkisten riskitekijöiden odottaisi
vaikuttavan myös niiden kehittymiseen. Tulokset julkaistiin Journal of the American Heart Association -lehdessä.
Tutkimukseen
osallistui yli 30 000 naista, joiden mielialaa, stressiä ja
hermostuneisuutta kartoitettiin kymmenvuotisen seurannan alussa. Naiset
eivät poteneet sydän- ja verisuonitauteja tutkimuksen alkaessa, mutta
seurannan aikana heistä vajaat 800 sairastui eteisvärinään.
Kun
tutkijat seurannan päätteeksi vertasivat eteisvärinään sairastuneita
muihin osallistujiin, masennus, hermostuneisuus tai muut psyykkisen
ahdingon osatekijät eivät selittäneet sairastumisia. Eteisvärinät tosin
saattoivat olla hieman harvinaisempia naisilla, jotka kokivat olonsa
hyväksi ja iloiseksi. Samanlaisia tuloksia on saatu tutkimuksissa,
joissa on selvitetty positiivisten tunteiden ja asenteen vaikutuksia
sydäntautien kehittymiseen.
Uutispalvelu Duodecim
Lähde: Journal of the American Heart Association 2012
Copyright Duodecim 2012
Lue lisää:
Eteisvärinä - yleisin sydämen rytmihäiriö
Eteisvärinä-rytmihäiriö voi heikentää muistia
Eteisvärinän ja eteislepatuksen riski suurempi tulehduskipulääkkeitä käyttävillä