Terveysuutiset
Raskausdiabetesta seulottava nykyistä laajemmin
11.06.2008
Tuoreen Käypä hoito -suosituksen mukaan äidin raskausdiabetesta olisi seulottava nykykäytäntöä useammin. Työryhmä suosittaa seulontaa lähes jokaiselta raskaana olevalta. Raskausdiabetes on riski vauvalle ja kohottaa äidin riskiä sairastua myöhemmin tyypin 2 diabetekseen.
Raskausdiabetes tarkoittaa äidin poikkeavaa sokeriaineenvaihduntaa, joka todetaan ensimmäisen kerran raskauden aikana. Äidin raskauden aikainen sokeriaineenvaihdunnan häiriö lisää sikiön suuripainoisuuden riskiä. Äidillä raskausdiabetes kohottaa raskauden aikaista verenpainetta ja lisää raskausmyrkytyksen riskiä.
Raskausdiabetes todettiin Suomessa vuonna 2006 noin kahdeksalla prosentilla synnyttäjistä. Se on merkittävä äitiysterveydenhuoltoa kuormittava tekijä.
Raskausdiabetes diagnosoidaan glukoosirasituskokeella. Koe tehdään yleensä raskausviikoilla 24 - 28. Vaikeasti liikapainoisille sekä niille, joilla on ollut raskausdiabetes tai on voimakas diabeteksen sukurasitus, koe tehdään jo alkuraskauden aikana.
Glukoosirasituskoe suositetaan tehtäväksi valtaosalle raskaana olevista. Se on tarpeeton, mikäli kyseessä on normaalipainoinen alle 25-vuotias ensisynnyttäjä, jonka lähisukulaisilla ei ole tyypin 2 diabetesta.
Ravitsemussuositusten mukainen ruoka auttaa
Terveellinen ravinto, sopiva energiamäärä ja liikunta ehkäisevät jo ennen raskautta raskausdiabeteksen kehittymistä.
Kun raskausdiabetes on todettu, äiti saa elintapaohjausta. Hoidon peruspilari on yleisten ravitsemussuositusten mukainen ruokavalio.
Tehostetulla ruokavaliohoidolla voidaan vähentää raskausdiabeetikon liiallista painon nousua, laskea verensokeriarvoja ja ehkäistä tai lykätä insuliinihoidon tarvetta. Jos kehon painoindeksi on alkuraskaudessa yli 30, tavoitteena on painon pysyminen ennallaan raskauden kahden ensimmäisen kolmanneksen aikana. Liikunnalla saattaa olla edullisia vaikutuksia sokeriaineenvaihduntaan.
Äiti, jolla on todettu raskausdiabetes, aloittaa myös verensokerin omaseurannan, jonka perusteella arvioidaan insuliinihoidon tarve. Mikäli plasman glukoosipitoisuus ei pysy raja-arvojen alapuolella tehostetusta ruokavalioneuvonnasta huolimatta, on insuliinihoito tarpeen.
Raskausdiabetesta sairastavien äitien suurikokoisilla sikiöillä ja vastasyntyneillä on enemmän synnytykseen liittyviä komplikaatioita. Insuliinilla hoidettujen raskausdiabetesta sairastavien äitien vauvojen synnytystä edeltävä kuolleisuus on muita suurempi, siksi loppuraskauden tehostettu seuranta on perusteltua.
Raskauden voidaan antaa jatkua laskettuun aikaan, mikäli glukoositasapaino on hyvä eikä raskauteen liity muita ongelmia. Synnytys käynnistetään harkinnan mukaan, jos sikiö näyttää olevan kasvamassa selkeästi isokokoiseksi. Keisarileikkausta suositellaan synnytystavaksi, mikäli sikiön painoarvio ylittää 4 500 grammaa.
Raskausdiabetes lisää lapsen olkapunoshermovaurion ja hypoglykemian eli liian matalan verensokeripitoisuuden riskiä. Hypoglykemia voidaan ehkäistä aktiivisella ja tiheällä rintaruokinnalla ja antamalla tarvittaessa lisämaitoa.
Äidin raskausdiabetes saattaa lisätä lapsen myöhemmän liikapainon, sokeriaineenvaihdunnan häiriön ja sydänsairauksien riskiä. Kasvanut metabolisen oireyhtymän riski tulee ottaa huomioon lastenneuvolaseurannassa.
Äidin riski sairastua tyypin 2 diabetekseen on suurentunut olennaisesti. Insuliinihoitoisen raskausdiabeetikon sokerirasituskoe suositellaan uusittavaksi 6-12 viikon kuluttua synnytyksestä. Muille raskausdiabeetikoille sokerirasituskoe tehdään vuoden sisällä. Koska raskausdiabetes uusiutuu herkästi seuraavassa raskaudessa, tulisi liikapainoon ja vähäiseen liikuntaan puuttua ennen sitä.
Käypä hoito -suosituksen raskausdiabeteksesta on laatinut Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Gynekologiyhdistys ry:n ja Diabetesliiton lääkärineuvoston asettama työryhmä. (Finfood)
Lähde: Finfood Uutispalvelu 11.06.2008
Lisätietoa tyypin 2 diabeteksesta - Lääkärikirja: Diabetes, tyyppi 2 - Poliklinikka.fi
Lisätietoa raskausajasta - Lääkärikirja: Raskausaika - Poliklinikka.fi
