Muistiklinikka
Muistiklinikka Miten aivoja hoidetaan? Tutustu muistisairauksiin sekä eri tukimuotoihin Muistiklinikassa. Voit myös testata muistiasi Muistitestillä tai Muistipelillä.

Omaisten havainnot

Muistihäiriöpotilaan omaisen havainnot


Varhaisen muistihäiriön toteamisessa ei voida luottaa yksinomaan potilaan haastatteluun, sillä potilaan käsitys muististaan voi olla todellista synkempi tai parempi. Omaisen haastattelu kyselylomakkeineen muodostaa tämän vuoksi tärkeän osan varhaisen muistihäiriön tunnistamista.


Omaisen haastattelu muistihäiriöpotilaan tutkimuksessa


Hitaasti kehittyvissä dementiaan johtavissa muistisairauksissa tilan varhainen tunnistaminen on keskeinen ongelma. Dementoivien sairauksien tunnistaminen perustuu pitkälti potilaan haastatteluun. Muistihäiriöpotilaan osalta tämä tietolähde on epävarma. Vaikeutena on se, että potilaan itsensä kuvaamat muistivaikeudet ja etenkin hänen arvionsa niiden haittaavuudesta voivat vääristyä useastakin syystä. Potilas itse voi olla epäluotettava todistaja omassa asiassaan.


Muistivaikeuksia valittavan potilaan arvio muististaan voi olla todellisuutta synkempi, jos mielialaongelmat muuttavat kokemusmaailmaa kielteiseksi. Masentuneet ovat yleensä huolestuneempia muististaan kuin muut iäkkäät henkilöt. Masennus ja ahdistuneisuus ja niihin liittyvät keskittymisvaikeudet, väsyneisyys ja hidastuneisuus häiritsevätkin asioiden mieleen painamista ja sujuvaa mieleen palauttamista. Tällöin uuden oppiminen saattaa olla tehotonta ja asioiden mieleen palauttaminen hidasta. Mielialaongelmaan liittyvä muistin tehottomuus ei kuitenkaan aiheuta jo varhaiseen Alzheimerin tautiin tyypillisesti liittyvää nopeaa unohtamista.


Toisaalta, potilaan käsitys omasta muististaan voi olla todellisuutta parempi, jos oireiden itsearviota vaikeuttavat esimerkiksi muistiongelmia tuottaneiden tilanteiden unohtaminen. Vaikka potilas tunnistaisikin muistissaan ongelmia, saattaa hänen olla vaikea arvioida niistä aiheutuvia käytännön vaikeuksia tai niiden käytännön haittaavuutta päivittäisissä askareissa. Usein potilas voi vähätellä tai jopa aktiivisesti kieltää muistiongelmien olemassa olon.


Potilaan muistiongelmien kokemusta voivat siis vääristää toisaalta mielialaongelmat, toisaalta oireiden tiedostamisen puutteellisuus. Sen sijaan potilaan läheisten on voitu osoittaa olevan varsin tarkkoja dementiaan kuuluvien ja sitä jo ennakoivien muistivaikeuksien tunnistamisessa. Potilaan hyvin tunteva läheinen - yleensä puoliso tai lapsi - osaa kertoa aikaisempaan verrattuna tapahtuneesta muutoksesta potilaan henkisessä toimintakyvyssä ja sen aiheuttamista muutoksista arkiselviytymisessä ja lisääntyneestä avun tarpeesta.


Monien tutkimusten mukaan läheiset ovat havainneet heikentymistä potilaan muistissa ja käytännön taidoissa jo useita vuosia ennen varsinaista dementian toteamista. Erityisen tärkeää on, että läheisten havainnot - toisin kuin potilaiden omat käsitykset muististaan - ovat yhdenmukaiset potilaiden muistitesteissä todettujen suoritusten kanssa. Näin ollen läheisten näkemykset potilaan muistista ovat samansuuntaisia kuin muistitestien tuottamat arviot asiasta. Seurantatutkimuksissa on todettu läheisten havaitseman potilaan muistin heikentymisen ennustavan vuosien päästä todettavaa dementiaa.


Potilaan tuntevan läheisen haastattelussa voidaan käyttää apuna kyselylomakkeita. Ne auttavat läheistä jäsentämään ja ilmaisemaan tärkeää tietoa potilaan käytännön muistamisesta. Niiden avulla voidaan lyhyessä ajassa kerätä läheiseltä olennaista tietoa potilaan muistihäiriön luonteesta, vaikeusasteesta ja sen vaikutuksista päivittäiseen selviytymiseen.




Muistihäiriöpotilaan havainnointilomake


  • Lue kysymys ja kaikki vastausvaihtoehdot.

  • Valitse jokaisesta kysymyksestä sopivin vaihtoehto.

  • Kirjoita lisätiedot tarvittaessa kysymysten kohdalle.

  • Tulosta lomake klikkaamalla lomakkeen lopussa olevaa "Tulostus"-painiketta.


Potilas:
Vastaaja: Puoliso Lapsi Muu:
Päivämäärä:


MUISTIVAIKEUDET:


1. Kyseleekö tai puhuuko hän samoja asioita uudelleen ja uudelleen?

a) Ei toistele tai kysele samoja asioita useammin kuin ennenkään
b) Kyselee ja puhuu samoja asioita joskus uudelleen
c) Kyselee ja puhuu samoja asioita usein uudelleen

2. Onko hänen vaikea muistaa, mistä on puhuttu eilen tai joitakin tunteja aikaisemmin?

a) Muistaa entiseen tapaan, mitä aikaisemmin on puhuttu
b) Joskus on vaikea muistaa, mitä aikaisemmin on puhuttu
c) Ei pysty muistamaan, mitä aikaisemmin on puhuttu

3. Unohtaako hän tehdä sovittuja asioita?

a) Muistaa tehdä sovitut asiat kuten ennenkin
b) Unohtaa joskus tehdä sovittuja asioita
c) Unohtaa usein sovittujen asioiden tekemisen

4. Onko hänen vaikea muistaa tuttujen ihmisten nimiä?

a) Muistaa tuttujen nimet kuten ennenkin
b) Tuttujen nimien muistaminen on joskus vaikeaa
c) Tuttujen nimien muistaminen on usein vaikeaa

5. Onko hänen vaikea oppia uusia taitoja ja toimintatapoja (esim. uusien laitteiden käyttöä)?

a) Oppii uusia toimintatapoja entiseen tapaan
b) On joskus vaikeuksia oppia uusia toimintatapoja
c) Uusien taitojen ja toimintatapojen oppiminen on hyvin vaikeaa

6. Miten hän suhtautuu omiin muistivaikeuksiinsa?

a) On jonkin verran huolissaan muististaan
b) On paljon huolissaan muististaan
c) Ei tunnu välittävän muistivaikeuksistaan
d) Vähättelee tai peittelee muistivaikeuksiaan

7. Miten äkillisesti hänen muistiongelmansa ovat alkaneet?

a) Vähitellen useamman vuoden aikana
b) Lyhyen ajan sisällä

Mitkä olivat ensimmäiset ongelmat?

Milloin ne suurin piirtein huomattiin?


8. Edelsikö muistiongelmien alkua jokin erityinen tapahtuma?

a) Merkittävä elämänmuutos (muutto, puolison menettäminen, sairaalan joutuminen)
b) Sairaus tai sairauskohtaus
c) Tapaturma
d) Ei tietoa


MUUT ONGELMAT:


9. Miten hän ymmärtää kuulemaansa puhetta?

a) Ymmärtää yhtä hyvin kuin ennenkin
b) Ymmärtäminen on joskus vaikeaa, asioita on joskus toistettava
c) Ymmärtäminen on selvästi vaikeaa ja asioita on toistettava usein

10. Minkälaiselta hänen puheilmaisunsa vaikuttaa?

a) Normaalilta, puhe sujuu kuten ennenkin
b) Puheeseen on tullut hieman sanojen etsimistä
c) Puheeseen on tullut paljon tavallistenkin sanojen etsimistä

11. Onko hänellä vaikeutta paikkojen ja kulkureittien löytämisessä?

a) Ei vaikeuksia
b) On jonkin verran vaikeuksia, hän on epävarma suunnista
c) Eksyy herkästi, hänen on vaikea löytää reittejä ja paikkoja

12. Ovatko hänen käytännön taitonsa heikentyneet (esim. kodinkoneiden käyttö, käsityöt, ruoan laitto, kodin pikku remonttien teko)?

a) Käytännön taidot eivät ole muuttuneet
b) Käytännön taidot ovat jonkin verran heikentyneet
c) Käytännön taidot ovat selvästi heikentyneet

13. Onko hänen toimintansa hitaampaa kuin aikaisemmin?

a) Toiminta on yhtä nopeaa kuin ennenkin
b) Toiminta vaikuttaa hieman aikaisempaa hitaammalta
c) Toiminta on tullut selvästi aikaisempaa hitaammaksi

14. Onko hänen oma-aloitteisuutensa heikentynyt?

a) Oma-aloitteisuus on samanlaista kuin ennenkin
b) Oma-aloitteisuus on jonkin verran heikentynyt
c) Oma-aloitteisuus on selvästi heikentynyt, tarvitsee paljon kehottelua

15. Onko hänen luonteensa muuttunut aikaisempaan verrattuna?

a) Hän on luonteeltaan samanlainen kuin ennenkin
b) Hänen luonteensa tuntuu jonkin verran muuttuneen - Kuvaa tarkemmin alle
c) Hänen luonteensa on selvästi muuttunut - Kuvaa tarkemmin alle


16. Onko hänen harkintakykynsä heikentynyt raha-asioissa tai ongelmatilanteissa?

a) Harkintakyky on ennallaan
b) Harkintakyvyssä on jonkin verran heikentymistä
c) Harkintakyky on selvästi heikentynyt, ei harkitse tekojensa seurauksia

17. Onko hän muuttunut aikaisempaa estottomammaksi eli tekee tai puhuu asioita, joita aikaisemmin ei julkisesti ole tehnyt tai puhunut?

a) Estottomuus ei ole lisääntynyt aikaisempaan verrattuna
b) Estottomuus tuntuu lisääntyneen jonkin verran
c) Estottomuus on lisääntynyt selvästi, puhuu ja toimii usein sopimattomasti

18. Onko hänellä ollut näköharhoja tai harhanäkyjä, näkeekö olemattomia?

a) Ei ole ollut näköharhoja
b) Näköharhoja on ollut joskus
c) Näköharhoja on ollut usein



Kysymyssarjan tekijät:
Veijo Pulliainen, psykologian tohtori, neuropsykologi, Päijät-Hämeen keskussairaala, neurologian klinikka, Muistikeskus Lahti - Hemo
Juhani Salo, psykologian lisensiaatti, neuropsykologi, Tampereen yliopistollinen sairaala, neurologian klinikka, Muistikeskus Tampere - Koskiklinikka
Pekka Kuikka, psykologian lisensiaatti, neuropsykologi, Neuroarviot Oy
Timo Erkinjuntti, dosentti, neurologian erikoislääkäri, Muistikeskus Hki - Bulevardi

IQCODE-kyselyn sivulle
 

klinikkauutisia

Uutispostia


PalveluinfoSivukarttaPalauteMediatiedot