Ultraviolettisäteilyn vaikutukset
Julkaistu 25.03.2011
Auringonvalolla on paljon positiivisia vaikutuksia, sillä se kohentaa
mielialaa, lämmittää, muodostaa D-vitamiinia sekä auttaa moniin ihotauteihin. Tiedostettava
on, että kaiken hyödyn ohella auringosta tuleva ultravioletti- eli UV-säteily
pystyy vaurioittamaan ihoa ja silmiä, jos annos kasvaa liian suureksi. Ilmakehän
muutosten lisäksi väestön UV-altistusta ovat kasvattaneet muuttuneet elintavat.
Muodikas rusketus, paljastavampi kesäpukeutuminen sekä lisääntyneet etelänmatkat
kasvattavat UV-säteilyn saantia.
UV-säteilyä saadaan muulloinkin
kuin makaamalla rannalla aurinkotuolissa. Pilviselläkin säällä voi altistua
liialliselle säteilylle. Jopa 90 % UV-säteilystä läpäisee ohuen pilven. Vasta
paksu sadepilvi vaimentaa UV-säteilyn hyvin alhaiselle tasolle. UV-säteilyä
heijastuu myös eri tavoin erilaisista pinnoista. Tuore lumi heijastaa yli 80 %
UV-säteilystä, vaalea hiekka 20 % ja kirkkaassa vedessä puolen metrin
syvyyteenkin tunkeutuu vielä 40 % UV-säteilystä. Varjossakin ruskettuu, sillä
varjossa suoralta auringon säteilyltä saadaan noin 50 % UV-säteilystä. Kesäpäivän
koko UV-säteilystä noin puolet tulee kello 11 - 15. Riippuen auringon
korkeuskulmasta voi auringonottaja saada makuuasennossa jopa 4 kertaa enemmän
säteilyä kuin pystyasennossa oleva.
Vaikutukset ihoon
Ruskettuminen on ihon
puolustautumiskeino UV-säteilyn haitallisia vaikutuksia vastaan. Kun säteilyä
tulee liikaa, iho palaa ja se on näkyvä osoitus siitä, että UV-säteilyn
aiheuttamat soluvauriot ovat ylittäneet ihon sietorajan. Liiallinen UV-säteily
vanhentaa ihoa ennenaikaisesti. Iho muuttuu kuivaksi ja karheaksi, paksuuntuu,
veltostuu ja rypistyy. Iho ei unohda saamaansa UV-säteilyä, vaan säteilyn
vaikutukset, kuten ryppyyntyminen, kertyvät ihon muistiin koko eliniän ajan.
Siksi on syytä välttää UV-säteilyä tai suojautua siltä myös silloin, kun
välitöntä palamisvaaraa ei ole.
UVB-säteily tunkeutuu
vain ihon pintaosiin ja voi polttaa ihoa, vaikuttaa sidekudosvaurioiden syntyyn
sekä altistaa suurina määrinä ihosyöville. Sen vaikutuksesta ihon pintasolukko
lisääntyy ja pigmenttihiukkasten määrä ihossa kasvaa, mikä kertoo ihon
suojamekanismeja UV-säteilyä vastaan.
UVA-säteily puolestaan pystyy
tunkeutumaan syvemmälle ihoon ja ihonalaisiin kudoksiin ja aiheuttaa siellä
erilaisia kudosvaurioita, jotka ovat peruuttamattomia muutoksia. Tuloksena on
siis ihon ennenaikainen vanheneminen. Lisäksi myös UVA-säteily voi edistää
ihosyövän syntyä.
Ihosyöpä
Ihosyövän kehittyminen on vakava
UV-säteilyn haittavaikutus. Ihosyövät ovat yleistyneet viime vuosikymmeninä
kaikissa valkoihoisen väestön asuttamissa maissa. Ihon altistuminen
haitalliselle määrälle auringonvaloa sekä toistuva ihon polttaminen lapsena tai
nuoruudessa lisää riskiä sairastua ihosyöpään. Yleisimmät ihosyövät, joilla on
yhteys UV-altistukseen, ovat tyvisolusyöpä, okasolusyöpä ja tummasolusyöpä eli
melanooma. Viimeksi mainittu on pahanlaatuinen ja muista ihosyövistä poiketen
saattaa esiintyä suhteellisen nuorillakin ihmisillä. Ihomelanoomista noin 95 %
voitaisiin ehkäistä suojaamalla iho palamiselta.
Vaikutukset silmiin
Ihon lisäksi myös silmät ovat herkkiä UV-säteilylle, joka voi aiheuttaa kivuliasta
silmän sarveiskalvon tulehdusta vahingoittamalla silmän sarveis- ja sidekalvon
epiteelisoluja. Oireina ovat muun muassa sidekalvon punoitus, valonarkuus,
lisääntynyt kyyneleritys, ja kipu. Silmän epiteelikerroksen solujen nopean
uudistumisen ansioista oireet häviävät parissa päivässä jättämättä pysyviä
vaurioita.
Pitkäaikainen UV-altistuminen voi kuitenkin aiheuttaa myös pysyviä
sarveiskalvon rappeutumia. Runsas ja pitkäaikainen oleskelu auringonpaisteessa
voi aiheuttaa lisäksi silmän mykiössä hitaasti kehittyviä samentumia. Koska
mykiön solut eivät uusiudu, vaurio on pysyvä ja johtaa mahdollisen harmaakaihin
kehittymiseen entistä nuoremmalla iällä.
Katso myös:
Suojautuminen auringon UV-säteilyltä
Vertaa edulliset lennot
Vertaa.fi:ssä
Lisätietoja:
Säteilyturvakeskus
Ilmatieteenlaitos
Katso päivän UV-indeksi tästä