Ehkäise sydänsairauksia

Tunnista riskitekijät

Keskeisimmät sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijät ovat korkea verenpaine, korkea kolesteroli, ylipaino ja lihavuus, tupakointi ja alkoholin runsas käyttö. Näihin tekijöihin ihminen voi itse vaikuttaa.

Korkea verenpaine

Korkea verenpaine nostaa sepelvaltimotaudin ja aivoverenkiertohäiriöiden riskiä.

Ihanteellinen verenpaine on alle 120/80 elohopeamillimetriä (mmHg). Jos verenpaine ylittää tason 130/85, on jo syytä käydä elämäntapoja läpi. Verenpaineen kohoamista voidaan tehokkaasti ehkäistä suotuisilla elintavoilla, ja usein jo verenpainetaudiksikin edennyttä tilannetta voidaan hoitaa elintapamuutoksin ja vähentää lääkkeiden tarvetta.

 

Tärkeimpiä keinoja ehkäistä ja hoitaa verenpainetautia on terveellinen ruokavalio ja sopiva liikunta. Ylipainoisen henkilön laihtuminen alentaa sekä yläpainetta että alapainetta useita elohopeamillimetrejä. Laihdutus voi myös normalisoida lihavuuden ja verenpaineen paksuntamaa sydänlihasta.

 

Pitkään kestäneeseen verenpainetautiin liittyvä sydänlihaksen paksuneminen (hypertrofia) voi johtaa sydämen vajaatoimintaan, johon liittyvä tyyppioire on rasitukseen liittyvä hengenahdistus. Tässä tilanteessa myös tehokas verenpaineen lääkehoito on erityisen tärkeää.

Ruokasuolan sisältämän natriumin (Na) runsas saanti nostaa vuosien myötä verenpainetta ja suurentaa aivohalvauksen ja sydänsairauksien riskiä. Suomalaiset miehet syövät päivittäin yli kymmenen grammaa ruokasuolaa (NaCl) ja naiset noin kahdeksan grammaa, kun päivittäinen tavoiteannos on alle viisi grammaa. Tähän tavoitteeseen voi päästä korvaamalla runsassuolaiset valmiit elintarvikkeet vähäsuolaisilla ja vähentämällä ruokasuolan käytöstä ruoanlaitossa ja ruokapöydässä. Riittävä kaliumin ja kalsiumin saanti on myös suotuisaa verenpaineen kannalta. Tyydyttyneitä, kovia rasvoja tulisi käyttää mahdollisimman vähän.

Korkea kolesteroli

Ihmisen elimistö tarvitsee kolesterolia solujen rakenneaineeksi. Ihmisen maksa pystyy kuitenkin valmistamaan riittävän määrän kolesterolia, eikä ravinnon kolesterolia käytännössä tarvita. Kolesteroli kulkee verisuonissa pääosin kolesterolihiukkasissa. Kun rasva-arvoja mitataan, niin tavallisesti arvioidaan veren seerumin kolesterolipitoisuus (S-kol), LDL-kolesteroli ja HDL-kolesteroli sekä veren triglyseridit.

 

LDL-hiukkasten kolesteroli on haitallista, koska erityisesti se kertyy valtimoverisuonien seinämään. Aluksi kolesteroli kertyy valtimoiden seinämään matalina juosteina. Vähitellen nämä juosteet kasvavat paksummiksi plakeiksi ja alkavat ahtauttaa valtimoita. Sepelvaltimoiden ahtautuminen aiheuttaa sydänperäistä rintakipua, angina pectorista. Kolesteroliplakki voi pahimmillaan revetä sepelvaltimossa ja aiheuttaa sydäninfarktin.

Kolesterolin tavoitetaso on alle 5 mmol/l. LDL-kolesterolin tavoitetaso on alle 3 mmol/l. Sepelvaltimotautia tai diabetesta sairastavilla seerumin kolesterolin tavoitetaso on alle 4,5 mmol/l ja LDL-kolesterolin tavoitetaso alle 2,5. Suotuisan HDL-kolesterolin olisi hyvä olla ainakin yli 1 mmol/l.

 Ylipaino

Kun arvioidaan, onko painoa sopivasti, suhteutetaan paino pituuteen. Painoindeksi on käyttökelpoinen suhteellisen painon mittari. Painoindeksi saadaan, kun paino jaetaan metreinä ilmaistun pituuden neliöllä. Esimerkiksi 70 kg painoisen, 170 cm pitkän ihmisen painoindeksi on 70 / (1,7x1,7) = 24. Aikuisten normaalipainon yläraja on painoindeksi 25. Tämä raja on valittu, koska sen yläpuolella olevaan painoindeksiin liittyy suurentunut monien sairauksien vaara. Liikapainoisuus eli lievä lihavuus alkaa painoindeksin arvosta 25. Merkittävä lihavuus on painoindeksin alueella 30-39,9.

Vyötärölihavuus arvioidaan mittaamalla vyötärön ympärys. Naisilla 90 cm:n ja miehillä 100 cm ympärysmitan ylittyminen lisää selvästi sairastumisvaaraa.

Lieväkin lihavuus (painoindeksi yli 25) lisää monien sairauksien, kuten verenpainetaudin ja diabeteksen vaaraa. Merkittävään lihavuuteen (painoindeksi yli 30) liittyy kuoleman riskin selvä kasvu. Erityisen haitallinen on nuorena alkanut vyötärölihavuus.

Tupakka

Tupakointi vaikuttaa terveyteen monella tavalla. Tupakoinnin vakavimpia haittoja ovat vuosien myötä kehittyvä keuhkoahtautumatauti ja keuhkojen laajentuminen, kasvanut sepelvaltimotaudin riski ja keuhkosyövän riski. Lisäksi tupakointi lisää suusairauksien ja monien syöpäsairauksien riskiä. Jo yksi päivittäinen savuke lisää sepelvaltimotautiin sairastumisen ja kuoleman vaaraa 30% j a viisi savuketta 50%. Askillinen savukkeita päivässä nostaa vaaran noin kaksinkertaiseksi. Askin päivässä polttavat miehet sairastuvat keuhkosyöpään 15-20 kertaa tavallisemmin kuin tupakoimattomat. Elinikäisistä tupakoitsijoista yksi viidestä kuolee keuhkosyöpään.

Alkoholi

Runsas alkoholin käyttö lisää monien sairauksien riskiä. Alkoholi nostaa verenpainetta, aiheuttaa maksan rasvoittumista ja maksakirroosia sekä altistaa tapaturmille. Vuosia jatkunut runsas käyttö aiheuttaa myös sydämen vajaatoimintaa. Alkoholin käytön turvallinen määrä on yksilöllinen. Ainakin, jos alkoholia kuluu viikossa naisilla 14 ravintola-annosta (160g) tai miehillä 21 annosta (240g), on alkoholin käyttö liiallista ja aiheuttaa selviä terveyshaittoja. Raittiin ihmisen ei ole mitään syytä aloittaa alkoholin käyttöä terveydellisessä mielessä.

klinikkauutisia

Kilojen kuriin saaminen ehkäisee sydämen vajaatoimintaa (07.09) Juotko paljon? Ole varovainen! (07.09) Soitto voi säästää sydänpotilaan sairaalakäynniltä (26.08) Kylmä koettelee sydäntä, ainakin englantilaisilla (23.08) Naiset välttävät uniapnean sydänriskit (12.08) Lisää uutisia »

extra

Miten kolesteroli mitataan? Tunnetko sydänsanastoa? Oletko riskiryhmässä? Verenpaineen mittaus - Poliklinikka.fi Verenpaineen seurantakortti Nikotiinirippuvuus -kyselykaavake Mitä tiedät sydäntaudeista? Painoindeksitaulukko - BMI FINRISKI-laskuri