Extra

Vastustuskyvyn juuret ovat suolistossa - miten vastustuskykyä voi vahvistaa ennen flunssa-aikaa?

Vahva vastustuskyky antaa suojaa talven flunssatartunnoilta. Vastustuskyvyn juuret ovat suolistossa, jonka kunto vaikuttaa koko elimistön hyvinvointiin ja terveyteen. Suolistossa elävät hyödylliset bakteerit, esimerkiksi maitohappobakteerit, pitävät bakteerikannan tasapainossa. Miten vastustuskykyä voi vahvistaa ennen flunssa-aikaa?

Flunssa on yksi yleisimmistä syistä, joiden vuoksi suomalaiset hakeutuvat lääkärin pakeille. Etenkin syksy ja talvi ovat flunssan kulta-aikaa, ja flunssaa aiheuttavat virukset liikkuvat ahkerasti ihmisestä toiseen. Tartunnalla voi kuitenkin välttyä, kun pitää vastustuskyvyn kunnossa.

Hyvinvointi lähtee suolistosta, joka pitää koko kehon hyvässä kunnossa ja lisää vastustuskykyä. Esimerkiksi kiire, stressi ja liian vähän hapanmaitotuotteita sisältävä ruokavalio muuttavat elimistön tilaa ja saattavat johtaa huonojen bakteerien liialliseen kasvuun suolistossa.

Hyvinvoivassa suolistossa on noin 1,5-2 kiloa bakteereja, jotka yhdessä muiden tekijöiden kanssa toimivat elimistöä suojaavana puskurina. Suoliston huonosta kunnosta ja elimistön matalasta vastustuskyvystä kertovat usein erilaiset vatsaoireet, esimerkiksi vatsakipu, ummetus, ripuli tai ilmavaivat.

Maitohappobakteereilla ja vitamiineilla hyvinvointia

Oikeanlainen bakteeritasapaino on avain hyvinvoivaan suolistoon ja sitä kautta myös vastustuskykyyn. Suolistoa pystyy tasapainottamaan ottamalla maitohappobakteereja, kuten Maitohappobakteeri + B ratiopharmia, joka sisältää samoja hyviä bakteerikantoja, mitä elimistössä on luonnostaankin. Lisäksi Maitohappobakteeri + B ratiopharm sisältää kuutta eri B-vitamiina, joten valmiste edistää elimistön kokonaisvaltaista hyvinvointia.

B-ryhmän vitamiinit eivät vaikuta esimerkiksi maitohappobakteerien imeytymiseen, mutta ne ovat yleiskunnon ylläpitäjiä. Ja jos suoliston tila on kohdallaan, B-vitamiinien hyötykäyttö elimistössä paranee.

Apteekista myytävien valmisteiden lisäksi maitohappobakteereja saa muun muassa hapanmaitotuotteista, hapatetusta ruisleivästä sekä maitohappokäymisellä säilötyistä elintarvikkeista. Maitohappobakteereja lisätään myös joihinkin elintarvikkeisiin. Nämä yhdistelmätuotteet ovat tulleet Suomeen muualta Euroopasta, ja niiden valikoima varmasti lisääntyy jatkossa.