Tasapainon testaaminen
Tasapaino on
yksilöllinen ominaisuus kuten muutkin fyysiset ominaisuudet. Myös muutokset
tasapainon kehittymisessä ovat yksilöllisiä. Tasapainon säilyttämisen kannalta
on oleellista hallita kehon painopiste suhteessa tukipintaan. Jos painopiste
karkaa kauaksi tukipinnasta, vaatii tasapainon säilyttäminen enemmän ponnistelua
ja lihasvoimaa.
Tasapaino
voidaan jakaa staattiseen ja dynaamiseen, eli asennon ja liikkeen hallintaan.
Hyvällä ryhdillä on voimakas merkitys staattiseen tasapainon hallintaan, kun
taas koordinaatio on avainasemassa dynaamisessa tasapainon säilyttämisessä.
Tasapainoa säätelevät aistijärjestelmät
Tasapainon
säätely tapahtuu kehon aistijärjestelmien avulla. Kehon tasapainoa
kontrolloivat aistijärjestelmät ovat;
1) Näköaisti välittää aivoille tietoa ympäristöstä, etäisyyksistä ja
horisontin asemasta. Molempien silmien yhteistyö on tarkan syvyysnäön
edellytys. Sen huomaa horjumisena ja asennon hakemisena sulkiessaan toisen
silmän seistessään yhdellä jalalla. Kun näkökenttä on riittävän laaja, saamme
informaatiota laajalta alueelta ja voimme ennakoida tulevat tilanteet. Näin
säästymme tasapainoa horjuttavilta yllätyksiltä.
2) Tuntoaisti (erityisesti jalkapohjien ja nivelten sekä jänteiden
tuntoaistit) kertovat alustan muodoista sekä vartalon asennoista. Aistimusten
herkkyys vähenee iän myötä, jolloin korjausliikkeet hidastuvat ja tasapainon
hallinta vaikeutuu.
3) Sisäkorvan tasapainoelin vastaa noin 60 prosentista
tasapainon säätelyä. Se rakentuu kolmesta kaarikäytävästä, joissa on
tasapainokiviä, hyytelömäistä nestettä ja karvasoluja. Sisäkorvan tasapainoelimen
avulla ihminen kykenee aistimaan painovoiman muutokset ja erilaiset liikkeet,
kun liikkuva hyytelömäinen neste liikuttaa karvasoluja. Tasapaino- ja
liikeaisti (vestibulaarinen järjestelmä) viestittävät siis keskushermostolle
tietoa kehon asennon ja liikkeen muutoksista. Aivot käsittelevät saamansa
informaation ja reagoivat tilanteen vaatimalla tavalla. Tasapaino- ja
liikeaistit auttavat meitä suhteuttamaan kehomme sitä ympäröiviin
olosuhteisiin.
Painopisteestä
tukipisteeseen
Jokaisella
esineellä ja olennolla on oma painopisteensä. Kun painopiste sijaitsee
tukipisteen päällä, pysyy esine tai henkilö tasapainossa. Mitä kauemmaksi
painopiste karkaa tukipisteen päältä, sitä varmemmin tasapaino menetetään ja
sitä enemmän lihastyötä on tehtävä pysyäkseen tasapainossa.
Seistäessä
suorana ihmisen painopiste sijaitsee jotakuinkin navan korkeudella vartalon
keskipisteessä. Kun jalat ovat hieman harallaan, kulkee "luotisuora" jalkojen
keskeltä polvilumpioiden takaa ja kehräsluiden editse lattiaan. Tasapainoalue
on siis jalkaterien muodostama ja niiden välinen alue lattiassa. Kun painopiste
on tämän alueen päällä, pysyy henkilö tasapainossa. Ryhdillä ja
lihastasapainolla on tässä valossa voimakas merkitys tasapainon hallintaan!
Tasapainoaluetta
pienentämällä tai tekemällä sitä epävakaammaksi voidaan tasapainoa harjoittaa
tehokkaasti. Jos liike voidaan tehdä yhdellä jalalla seisten, tukijalkaa
vaihtaen tai epävakaalla alustalla istuen, joutuvat lihakset tekemään
yhteistyötä asennon säilyttämiseksi ja tasapainon ylläpitämiseksi. Tasapainon
ja koordinaation harjoittaminen perustuu erilaisiin tasapainoelimiä
stimuloiviin ja asentoa ylläpitäville lihaksille kohdennettuihin liikkeisiin ja
liikesarjoihin. Liikkeet voidaan toteuttaa tasapainoaluetta pienentämällä tai muuttamalla,
epävakaalla alustalla tai eri liikesuuntia yhdistämällä.
Pieni tasapainotesti
Suoritusohje: Seiso yhdellä
jalalla (valitse mielestäsi parempi jalka) siten, että vastakkaisen jalan
jalkaterä on säären sisäsivua vasten, polvi kiertyneenä ulospäin sivulle. Seiso
mahdollisimman eleettömästi, kädet vartalon sivulla. Käytä käsiä tasapainon
säilyttämiseen vain tarvittaessa. Tee testi kengät jalassa. Tavoiteaika on 60 s
ja sinulla on kaksi testisuoritusta, joista parempi kirjataan ylös.
Testissä
mitataan tasapainoaika. Aika käynnistyy, kun testattava on tasapainoisessa
asennossa ja pysäytetään kun hän menettää tasapainonsa (jalka irtoaa polvesta
tai hyppy uuteen tasapainotilaan)
Naiset
|
ikä
(v)
|
heikko
|
välttävä
|
keskinkert.
|
hyvä
|
erinomainen
|
|
40-49
|
<
60s
|
60
|
60
|
60
|
60
|
|
50-59
|
< 35s
|
35
|
56
|
60
|
60
|
|
60-69
|
< 29s
|
29
|
41
|
60
|
60
|
Miehet
|
ikä
(v)
|
heikko
|
välttävä
|
keskinkert.
|
hyvä
|
erinomainen
|
|
40-49
|
<
60s
|
60
|
60
|
60
|
60
|
|
50-59
|
<
45s
|
45
|
60
|
60
|
60
|
|
60-69
|
<
33s
|
33
|
60
|
60
|
60
|
|
70-
|
<
21
|
21
|
30
|
56
|
60
|