Uutisia masennuksesta

Asiantuntija: vain murto-osa aikuisten ADHD-tapauksista tunnistetaan

Kansainvälisiin tutkimuksiin perustuvien arvioiden mukaan aikuisista 2 -3 prosenttia kärsii ADHD:sta eli tarkkaavaisuus- ja ylivilkkaushäiriöstä, kertoo Helsingin yliopiston dosentti ja psykiatrian erikoislääkäri Sami Leppämäki.

- Arvio on melko varovainen ja todellinen luku saattaa olla korkeampikin. Kyseessä on hyvin yleinen neuropsykiatrinen häiriö, Leppämäki toteaa.

Oireet näkyvät jo lapsena

ADHD:n oireet, tarkkaamattomuus, ylivilkkaus ja impulsiivisuus alkavat ilmetä jo lapsena ja ne jatkuvat läpi elämän.

- Joskus erehdytään luulemaan, että ADHD olisi vain lasten ja nuorten ongelma. Kuitenkin jopa puolella lapsista ja nuorista oireet saattavat jatkua aikuisikään asti. Usein oireet myös muuttuvat iän myötä. Esimerkiksi lapsuuden ylivilkkaus voi vähentyä ja tarkkaavuuden ongelmat jopa lisääntyä. Tämä vaikeuttaa ADHD:n tunnistamista aikuisilla, joille ADHD-diagnoosia ei ole lapsuudessa tai nuoruudessa tehty.

Osalla ADHD-aikuisista oireet helpottavat nuoruuden tai varhaisaikuisuuden myötä. Joskus toipuminen on kuitenkin näennäistä – oireet eivät varsinaisesti helpota, vaan henkilö löytää keinot pärjätä niiden kanssa elämäntilanteessaan.

- ADHD-aikuinen voi oppia pärjäämään työssään luomalla selkeitä rutiineja tehtäviinsä. Silloin kuitenkin suuret muutokset, kuten ylennyksen saaminen tai työnkuvan muuttuminen esimerkiksi kirjallisia töitä vaativaksi voivat palauttaa oireet voimakkaiksi. Se voi tuntua tuntua siltä kuin ADHD puhkeaisi uudestaan.

Keskeytyneitä opintoja ja lyhyitä työsuhteita

Opintojen keskeytyminen ja lyhyet työsuhteet ovat keskittymis- ja tarkkaavaisuushäiriöiden vuoksi yleisiä.

- ADHD-potilaat saattavat olla hyvinkin lahjakkaita ja lähteä innolla opiskelemaan uutta. Keskittymiskyky ja toiminnan ohjaaminen eivät kuitenkaan vain riitä syventymään aiheeseen hetkeä kauempaa. Opiskellessa kirjalliset työt, kuten raportit ja lopputyöt tuottavat suurimpia vaikeuksia. Työelämään sopeutumisessa on eroja, sillä joillekin ADHD-aikuisille sopii liikkuva ja aktiivinen työ, kun taas toiset kokevat rutiininomaisen työn luovan turvaa.

ADHD tuo omat haasteensa myös harrastuksiin ja parisuhteeseen: innokkuus saa ADHD-potilaan aloittamaan uuden harrastuksen herkästi, mutta lopettaminen on lähestulkoon yhtä yleistä. Jotkut saavat parisuhteensa kestämään, mutta moni joutuu elämään yksin.

- Häiriöön liittyvän impulsiivisuuden, ärtyisyyden ja lyhytpinnaisuuden vuoksi potilas saattaa menettää hermonsa helposti. Tilanne menee nopeasti ohi ja ADHD-potilas onkin voinut jo unohtaa suuttuneensa, kun toinen osapuoli vielä miettii suuttumisen syitä, Leppämäki selventää.

Diagnoosin saaminen on helpotus

Diagnoosin saaminen on yleensä ADHD-potilaalle suuri helpotus: potilas saa selityksen sille, miksei hän ole pystynyt yrityksistään huolimatta keskittymään haluamiinsa asioihin ja miksi asiat hänen elämässään ovat menneet niin kuin ovat menneet.

Suurin diagnoosista saatava hyöty on yleensä hoitoon pääseminen. Hoitotulokset ovat usein erittäin hyviä ja elämän suuntaa muuttavia. Yksi hoitomuoto on neuropsykiatrinen-valmennus, joka opettaa elämään häiriön kanssa. Leppämäki kertookin hoitaneensa potilaita, joiden elämä on puhjennut kukkaansa diagnoosin saamisen ja hoidon alkamisen jälkeen.

- Valitettavan usein ADHD-aikuisen diagnoosiin päästään vasta vuosien selvittelyn jälkeen. ADHD:n oireita saatetaan hoitaa pitkään esimerkiksi masennuksena. Toisaalta samalla varsinkin hoitamattoman ADHD altistaa myös muiden häiriöiden, kuten masennuksen tai päihdeongelman kehittymiselle.

Lääkkeet eivät paranna häiriötä, mutta lieventävät sen oireita todella merkittävästi.

- Mielestäni ADHD:n hoito on Suomessa jäljessä, kun tilannetta vertaa esimerkiksi naapurimaahan Ruotsiin. ADHD:n koulutusta olisi lisättävä ja ADHD:n diagnosointi olisi kuuluttava jokaiselle psykiatrille, Leppämäki summaa.

Leppämäen mukaan ADHD:n hoito ja diagnostiikka etenkin aikuisilla on Suomessa vielä varsin hajallaan.

- Neuropsykiatristen työryhmien perustaminen yhä useammille psykiatrian poliklinikoille on hyvä asia. Kyseessä on kuitenkin niin yleinen häiriö, että luulen terveyskeskusten roolin kasvavan tulevaisuudessa hoidon seurannan osalta.

Diagnoosin kriteerit muuttuvat

ADHD:n tautiluokitukset muuttuvat lähivuosien aikana. Näillä näkymin uusissa luokituksissa tultaisiin huomioimaan myös aikuisten ADHD.

Leppämäki ei usko pisimmälle suunnitellun uuden psykiatrisen tautiluokituksen DSM-5:n eroavan kovin paljoa edeltäjästään DSM-IV:stä.

- Viimeisimmän ehdotuksen mukaan ADHD:n kriteerit eivät tulisi paljoa muuttumaan. Nykyisen DSM-IV:n mukaan oireiden olisi pitänyt alkaa ilmetä viimeistään 7-vuotiaana. Useilla oireet alkavat kuitenkin erottua kunnolla vasta kouluiässä, joten todennäköisesti yksi muutos olisi alkamisikärajan nostaminen 12 ikävuoteen, Leppämäki pohtii.

Lisäksi oireiden sanamuotoa muutetaan todennäköisesti paremmin aikuisten oirekuvaa vastaavaksi.

Lue lisää
Purukumi auttaa äitiä rauhoittumaan
Isot alueelliset erot ADHD-lääkityksessä
ADHD nelinkertaistaa masennusriskin
ADHD-lääkitys ei tuota narkomaaneja
Vaikea ADHD helpottuu terapialla