Uutiset

Kumpi on vaarallisempaa: rokottaminen vai rokottamatta jättäminen?

Rokotusten merkityksen aliarviointi voi olla kohtalokasta, vaikka niiden mahdolliset haitat ja turvallisuuskysymykset nousevatkin aika ajoin esille. Useat rokotuksilla ehkäistävät taudit ovat tulleet harvinaiseksi tai hävinneet kokonaan juuri hyvän rokotuskattavuuden ansiosta. Esimerkiksi tuhkarokkoon sairastui rajuimpina vuosina jopa 30 000 lasta ja aikuista, kun nykyään kotoperäisiä tartuntoja ei ole todettu vuosiin.

Tällä viikolla mediassa on ollut esillä Tampereen seudulla havaitut tuberkuloositapaukset, joita on lyhyen ajan sisällä löytynyt viisi. Suomen oloissa kyseessä on jo epidemia. Sairastuneista kaksi on ollut pieniä lapsia, jotka eivät ole saaneet aikaisemmin lähes kaikille vastasyntyneille annettavaa tuberkuloosirokotetta. BCG-rokoteohjelmasta tuberkuloosia vastaan luovuttiin Suomessa syksyllä 2006 haittavaikutustensa ja tuberkuloosin esiintyvyyden vähentymisen vuoksi ja sitä suositellaan enää riskiryhmään kuuluville.

Myös pääkaupunkiseudulla on havaittu useita selittämättömiä tuberkuloositapauksia muutaman vuoden sisään. Toissa vuonna löydettiin kolme 20-vuotiasta tartunnan saanutta, joiden sairastumiseen ei ole löytynyt selitystä, sillä yleensä sairastuneet ovat kuuluneet riskiryhmiin, kuten vanhuksiin ja maahanmuuttajiin.

Suomessa neuvolat rokottavat lapset yleisen rokotusohjelman mukaisesti yhdeksää tautia vastaan kuudella pistoksella plus influenssarokotuksilla jo ennen kouluikää. Rokotukset ovat kuitenkin vapaaehtoisia. Tämän päivän vanhemmat eivät ole nähneet rokotuksilla ehkäistäviä tauteja, jolloin rokotusten merkitys saattaa mietityttää. Suurin osa vanhemmista kuitenkin rokotuttaa lapsensa normaalin ohjelman mukaisesti ja vain noin kolme lasta tuhannesta jätetään kokonaan rokottamatta.

Harhakäsityksiä rokotuksista

Usein rokotteiden tarpeellisuuden ja turvallisuuden epäileminen johtuu tietämättömyydestä. Tässä THL:n listaamia esimerkkejä rokotusten harhakäsityksistä:

Hyvä hygienia ja ravitsemus riittävät tautien ehkäisyyn.
Väite on väärä, sillä vaikka ravinnolla ja puhtaudella on merkitystä joidenkin tautien kohdalla, vasta rokotukset ovat hävittäneet taudit maastamme. Esimerkiksi jos tuhkarokkoon ei rokotettaisi ketään, kaikki sairastuisivat, sillä asiantuntijoiden mukaan yksi taudinkantaja voi tartuttaa kolmessa päivässä jopa 15 ihmistä.

Rokotteet aiheuttavat vakavia sairauksia, jopa kuolemia.
Tutkimustieto ei tue tätä väitettä. Usein julkisuuteen nousseet väitteet rokotusten yhteydestä vakaviin kroonisiin sairauksiin koskee sairauksia, joiden syntymekanismia ei tunneta tarkkaan. Tällöin rokotetta on helppo epäillä syyksi, sillä niitä on melkein jokainen saanut. Esimerkiksi MPR-rokotteen on epäilty olevan yhteydessä autismiin. Rokote annostellaan 12-18 kuukauden iässä, jolloin ensimmäiset autismioireet tulevat yleensä ilmi ilman rokotettakin. Autismia on myös ollut jo kauan ennen kuin MPR-rokotetta on edes otettu käyttöön.

Rokotteita ei tarvita, sillä rokotteilla ehkäistävät sairaudet ovat harvinaisia.
Väite on väärä, sillä rokotteilla ehkäistävät taudit ovat juuri rokotteiden ansiosta harvinaistuneet ja ne pysyvät poissa niin kauan, kun rokotuskattavuus on riittävän korkealla tasolla.

Jos tauti sattuu ilman rokotusta tulemaan, niin sairastamallahan se ohi menee.
Väite on väärä, koska esimerkiksi tuhkarokko ei ole harmiton sairaus, vaan se voi aiheuttaa aivotulehduksen ja jopa kuoleman. Taudin ja rokotteen haittavaikutuksia vertailtaessa esimerkiksi aivotulehduksen todennäköisyys tuhkarokossa on 1:1000:sta tapauksesta, kun taas rokotteen haittavaikutuksena todennäköisyys on 1: 1 000 000:sta tapauksesta.

Lähde: THL

Lue myös:
Lapsen rokottaminen - Tohtori.fi
Matkailijan rokotukset - Lääkitysklinikka, Tohtori.fi