Muut ihon sairaudet ja ongelmat

Ultraviolettisäteilyn vaikutukset

Auringonvalolla on paljon positiivisia vaikutuksia. Se kohentaa mielialaa, lämmittää, muodostaa D-vitamiinia sekä auttaa moniin ihotauteihin.

Kaiken hyödyn ohella auringon ultravioletti- eli UV-säteily pystyy vaurioittamaan ihoa ja silmiä, jos annos kasvaa liian suureksi.

 Ilmakehän muutosten lisäksi väestön UV-altistusta ovat kasvattaneet muuttuneet elintavat. Muodikas rusketus, paljastavampi kesäpukeutuminen sekä lisääntyneet etelänmatkat kasvattavat UV-säteilyn saantia.

UV-säteilyä saadaan muulloinkin kuin makaamalla rannalla. Pilviselläkin säällä voi altistua liialliselle säteilylle.

Jopa 90 % UV-säteilystä läpäisee ohuen pilven. Vasta paksu sadepilvi vaimentaa UV-säteilyn hyvin alhaiselle tasolle.

UV-säteilyä heijastuu myös eri tavoin erilaisista pinnoista. Tuore lumi heijastaa yli 80 % UV-säteilystä, vaalea hiekka 20 % ja kirkkaassa vedessä puolen metrin syvyyteenkin tunkeutuu vielä 40 % UV-säteilystä.

Varjossakin ruskettuu, sillä varjossa suoralta auringon säteilyltä saadaan noin 50 % UV-säteilystä. Kesäpäivän koko UV-säteilystä noin puolet tulee kello 11 – 15 välisenä aikana.

Riippuen auringon korkeuskulmasta voi auringonottaja saada makuuasennossa jopa 4 kertaa enemmän säteilyä kuin pystyasennossa oleva.

Vaikutukset ihoon

Ruskettuminen on ihon puolustautumiskeino UV-säteilyn haitallisia vaikutuksia vastaan. Kun säteilyä tulee liikaa, iho palaa. Se on näkyvä osoitus siitä, että UV-säteilyn aiheuttamat soluvauriot ovat ylittäneet ihon sietorajan.

Liiallinen UV-säteily vanhentaa ihoa ennenaikaisesti. Iho muuttuu kuivaksi ja karheaksi, paksuuntuu, veltostuu ja rypistyy.

Iho ei unohda saamaansa UV-säteilyä, vaan säteilyn vaikutukset, kuten ihon rypistyminen, kertyvät ihon muistiin koko eliniän ajan. Siksi on syytä välttää liiallista UV-säteilyä tai suojautua siltä myös silloin, kun välitöntä palamisvaaraa ei ole.

UVB-säteily tunkeutuu vain ihon pintaosiin ja voi polttaa ihoa, vaikuttaa sidekudosvaurioiden syntyyn sekä altistaa suurina määrinä ihosyöville. Sen vaikutuksesta ihon pintasolukko paksuuntuu ja pigmentin määrä ihossa kasvaa, ihon suojamekanismina UV-säteilyä vastaan.

UVA-säteily puolestaan pystyy tunkeutumaan syvemmälle ihoon ja ihonalaisiin kudoksiin ja aiheuttaa siellä erilaisia kudosvaurioita, jotka ovat peruuttamattomia muutoksia. Tuloksena on siis ihon ennenaikainen vanheneminen. Lisäksi myös UVA-säteily voi edistää ihosyövän syntyä.

Ihosyöpä

Ihosyövän kehittyminen on vakava UV-säteilyn haittavaikutus. Ihosyövät ovat yleistyneet viime vuosikymmeninä kaikissa valkoihoisen väestön asuttamissa maissa.

Ihon altistuminen haitalliselle määrälle auringonvaloa sekä toistuva ihon polttaminen lapsena tai nuoruudessa lisää riskiä sairastua ihosyöpään.

Yleisimmät ihosyövät, joilla on yhteys UV-altistukseen, ovat tyvisolusyöpä, okasolusyöpä ja tummasolusyöpä eli melanooma. Viimeksi mainittu on pahanlaatuinen ja muista ihosyövistä poiketen saattaa esiintyä suhteellisen nuorillakin ihmisillä.

Ihomelanoomista noin 95 % voitaisiin ehkäistä suojaamalla iho palamiselta.

Vaikutukset silmiin

Ihon lisäksi myös silmät ovat herkät UV-säteilylle, joka voi aiheuttaa kivuliasta silmän sarveiskalvon tulehdusta vahingoittamalla silmän sarveis- ja sidekalvon epiteelisoluja. Oireina ovat muun muassa sidekalvon punoitus, valonarkuus, lisääntynyt kyyneleritys, ja kipu. Silmän epiteelikerroksen solujen nopean uudistumisen ansioista oireet häviävät parissa päivässä jättämättä pysyviä vaurioita.

Pitkäaikainen UV-altistuminen voi kuitenkin aiheuttaa myös pysyviä sarveiskalvon rappeutumia. Runsas ja pitkäaikainen oleskelu auringonpaisteessa voi aiheuttaa lisäksi silmän mykiössä hitaasti kehittyviä samentumia. Koska mykiön solut eivät uusiudu, vaurio on pysyvä ja johtaa mahdollisen harmaakaihin kehittymiseen entistä nuoremmalla iällä.