Ravintolisät
Etsi lääkäri
Etsi hammaslääkäri
Ravintolisät Ravintolisät-klinikasta löydät kaiken, mitä tarvitsee tietää
vitamiineista ja hivenaineista sekä ravintolisistä ja
rohdoksista.

Vitamiinit

Pienempi fontti Suurempi fontti   Tulosta Lähetä ystävälle

E-vitamiini (tokoferoli)

Julkaistu 30.05.2008

  Yleistä

E-vitamiini on tärkeä elimistön antioksidantti eli hapettumisen estäjä. Se on rasvaliukoinen, joten se voi varastoitua elimistöön. Tärkeitä E-vitamiinin lähteitä ovat kasviöljyt ja -margariinit sekä kokojyvävalmisteet. E-vitamiinin puutosta on tavattu imeytymishäiriöiden yhteydessä ja keskosilla.

E-vitamiinin mittayksikkö on milligramma (mg).

Vaikutus

E-vitamiineja tunnetaan kahdeksan eri muotoa, joista d-alfa-tokoferoli on biologisesti aktiivisin ravinnosta parhaiten saatava muoto. Tokoferoleja ja tokotrienoleja on pääasiassa kasvikunnasta peräisin olevissa elintarvikkeissa.

E-vitamiini toimii elimistössä antioksidanttina eli hapettumisen estäjänä. Lisäksi se estää valkuaisaineiden SH-ryhmien hapettumista, vaikuttaa elimistön rasvahapposynteesiin, vaikuttaa verihiutaleiden toimintaan, säätelee veren kolesterolitasoa, edistää verenkiertoa ja parantaa soluvälitteistä immuunivastetta.

C-vitamiini edistää E-vitamiinin toimivuutta.

E-vitamiini on elimistön tärkein lipidifaasin antioksidantti. E-vitamiini suojelee solujen rakenteita sieppaamalla niitä vaurioittavia vapaita radikaaleja ja katkaisemalla vapaiden radikaalien käynnistämän lipidiperoksidaatiota aiheuttavan ketjureaktion. E-vitamiini toimii myös immuunipuolustuksessa parantaen immuunivastetta.

Eläinkokeet ovat antaneet viitteitä siitä, että E-vitamiinilla olisi jossain määrin suojaava vaikutus syöpää vastaan. Joissakin väestötutkimuksissa on todettu, että seerumin matalan E-vitamiinitason ja eräiden syöpämuotojen (esim. suulimakalvo-, ruuansulatuskanava-, prostata- ja keuhkosyöpä) ilmenemisen välillä on käänteinen korrelaatio.

Uusimmat tutkimukset viittaavat siihen, että E-vitamiinilla on osuutta myös sydän ja verisuonitautien ehkäisyssä. E-vitamiini estää esim. "huonon kolesterolin" eli LDL:n valtimoiden rasvakovetustaudille (ateroskleroosille) altistavaa hapettumista. Eräissä suurissa seurantatutkimuksissa on todettu E-vitamiinivalmisteiden käytön pienentävän riskiä sairastua sydän ja verisuonitauteihin: Naisilla sepelvaltimotaudin (koronaaritaudin) riski laski 40 % (seuranta aika 8 v.). Miehillä lasku oli 36 % (seuranta aika 4 v.).

E-vitamiini estää myös verihiutaleiden yhteenliimautumista eli adheesiotaipumusta sekä siitä johtuvaa tukkeumien (verisuonitrombien) muodostusta. E-vitamiinia onkin käytetty verenkiertohäiriöiden, esim. katkokävelyn hoitoon. Lisäksi on kliinisiä viitteitä siitä, että E-vitamiini estäisi myös vanhuudenkaihin kehittymistä. Näyttö väestötasolla tosin vielä puuttuu.

Tarve

E-vitamiinin vähimmäistarve on
naisilla: 8 mg/vrk
miehillä: 10 mg/vrk
lapsilla: 6-7 mg/vrk


Tarve saattaa kasvaa sairauksien aikana, toipilaana, raskauden ja imetyksen aikana tai kovassa fyysisessä rasituksessa. Lisäksi yksipuolinen ravinto, epäsäännölliset elämäntavat sekä dieetti- ja laihdutuskuurit lisäävät tarvetta.

Keskimääräinen E-vitamiinin saanti ravinnosta on 8-10 mg/vrk eli suositusten mukainen.

Puutos

Merkittävää E-vitamiinin puutosta on ihmisillä tavattu lähinnä keskosilla tai niillä, joilla on imeytymishäiriöitä. Eläimillä E-vitamiinin puute aiheuttaa mm. steriliteettiä.

Rasvaliukoisten vitamiinien saanti häiriintyy hyvin vähärasvaisen ravinnon takia sekä suoliston imeytymishäiriöissä ja maksataudeissa.

Saanti

E-vitamiinin hyviä lähteitä ovat kylmäpuristamalla valmistetut auringonkukka-, soija-, maissi- ja rypsiöljyt sekä kasvimargariinit.

Lisäksi E-vitamiinia saa
  • kokojyvävalmisteista,
  • vehnänalkioista,
  • parsa- ja ruusukaalista,
  • munankeltuaisesta,
  • kalan mädistä sekä pähkinöistä.

    Päivän tarve saadaan esimerkiksi ruokalusikallisesta auringonkukkaöljyä ja kahdesta ruokalusikallisesta rypsiöljyä. Suomalaiset saavat keskimäärin riittävästi E-vitamiinia ravinnosta.

    Rasvaliukoisuudestaan huolimatta E-vitamiini on mahdollisen yliannostelun suhteen varsin turvallinen suun kautta nautittuna. Edes suurista annoksista sairauksien hoidon yhteydessä ei ole seurannut myrkytysoireita.

    Laboratoriotutkimuksissa E-vitamiinin määrä selvitetään veren seerumista (S -E-vit). Viiteväli on yli 12 mikromol/l. Tulos suhteutetaan yleensä seerumin rasvapitoisuuksiin, jolloin suhteen S -E-vit (mikromol/l) / S -Kol (mmol/l) tulee olla yli 2.

    Kuumentamisen aiheuttama vitamiinien hävikki





Arvostele artikkeli
4.2 (30 arvostelua)
Tämä artikkeli antoi minulle riittävästi tietoa:
Ei pidä paikkaansa Pitää paikkansa

tutustu Ravintolisätklinikkaan



PalveluinfoSivukarttaPalauteMediatiedot