B3-vitamiini, niasiini eli nikotiiniamidi
Yleistä
B3-vitamiini eli niasiini vaikuttaa hiilihydraattien, rasvojen ja valkuaisaineiden aineenvaihduntaan sekä toimii soluja suojaavana antioksidanttina. Sitä saa mm. maksasta, lihasta, kalasta, maidosta, munasta, kokojyväviljasta ja pähkinöistä. Puutostilat suomalaisilla ovat harvinaisia.
B3-vitamiinin mittayksikkö on milligramma (mg).
Vaikutus
Niasiinilla tarkoitetaan sekä nikotiinihappoa että nikotinamidia, jotka ovat farmakologisesti erilaisia, mutta vitamiinivaikutukseltaan samanlaisia. Nikotiinihappo on huomattavasti myrkyllisempi kuin nikotinamidi. Se aiheuttaa voimakasta pintaverisuonten laajenemista ja kiihtymistä, ihon punoitusta, kuumotusta, kutinaa ja maha-suolikanavan häiriöitä. Se on suurina annoksina maksaa vahingoittava. Se alentaa myös veren kolesterolipitoisuutta.
Niasiinin kaksi fysiologista muotoa NAD ja NADP toimivat keskeisinä koentsyymeinä elimistön vedyn kuljetusjärjestelmässä, joka on keskeinen osa solujen hapetus-pelkistystapahtumaa ja energia-aineenvaihduntaa. NAD ja NADP säätelevät glykolyysiä eli hiilihydraattienergian tuotantoa. Ne osallistuvat keskeisesti myös elimistön rasvahappojen synteesiin. Niasiini osallistuu myös elimistön antioksidanttijärjestelmään.
Tarve
B3-vitamiinin (niasiinin) vähimmäistarve on
naisilla: 15 mg/vrk
miehillä: 18 mg/vrk
lapsilla: 6-16 mg/vrk
B3-vitamiinin tarve korostuu tietyissä erikoistilanteissa. Näitä ovat mm.: - laktoosi-intoleranssi
- keliakia
- raskaus
- imetys
- sairaus- ja toipilasaika
- stressi
- kova fyysinen rasitus
- yksipuolinen ravinto
- pitkäaikainen paasto
- dieetti ja laihdutuskuurit
- ehkäisypillerien käyttö
- runsas alkoholinkäyttö
- epäsäännölliset elämäntavat
Suomalaisten keskimääräinen niasiinin saanti ravinnosta on 26 - 37 mg/vrk, mikä ylittää suositukset runsaasti.
Suomalaisten pääasialliset niasiinin lähteet ovat liha ja lihavalmisteet (32 % kokonaissaannista), viljavalmisteet (29 %) ja kasvikset (12 %).
Niasiinin yliannostuksen sivuvaikutuksina esiintyy ihon punoitusta, päänsärkyä, kutinaa ja ripulia. Tätä on tavattu, kun niasiinia on käytetty hyperkolesterolemian hoidossa suurina annoksina (1-3 g/vrk).
Puutos
Kliininen niasiinin puutostauti on pellagra, jossa oireina esiintyy ihottumaa, ripulia ja henkistä tylsistymistä. Suomessa puutos on hyvin harvinaista paitsi eräillä poikkeusryhmillä kuten alkoholisteilla.
Saanti
Elimistössä oleva niasiini on peräisin joko ravinnosta tai se on syntynyt elimistössä niasiinin esiasteesta tryptofaanista, joka kuuluu välttämättömiin aminohappoihin.
Tärkeitä niasiinilähteitä ovat - maksa,
- liha,
- kala,
- kokojyvävilja,
- kananmuna,
- maitovalmisteet ja
- pähkinät.
Osittain niasiinin tarve tulee tyydytettyä siten, että ravinnon mukana saatu tryptofaani (aminohappo) muuttuu niasiiniksi.
|
3.5 (11 arvostelua)
Vitamiinit
