Kumppanin sisältöä

Selviytymiskeinoja läheiselle

Hae tietoa

Hanki tietoa muistisairauksista ja dementiasta. Tieto auttaa sinua selviytymään, koska ymmärrät sen avulla paremmin sairastuneen läheisesi käyttäytymistä. Sinulla on oikeus saada asianmukaista tietoa ymmärrettävällä tavalla. Sinulla on oikeus kysyä, jos et ymmärrä saamaasi tietoa. Tätä varten on olemassa Muistiliitto paikallisyhdistyksineen ja alueelliset muisti- ja dementianeuvojat. Älä jää miettimään kysymyksiäsi yksin, vaan hae niihin vastauksia. Kaikki mielessäsi olevat kysymykset ovat kysymisen arvoisia.

Hyväksy omat tunteesi

Muistisairaan läheisenä koet monia ristiriitaisia ja vaikeitakin tunteita. Sairauden kieltäminen on usein ensimmäinen reaktio. Sairauden edetessä voit tuntea avuttomuutta ja olevasi sidottu läheisesi auttamiseen. Saatat suhtautua muihin läheisiisi kielteisesti, koska he eivät mielestäsi auta tai tue sinua riittävästi. Voit tuntea itsesi vihaiseksi, hämmentyneeksi tai pettyneeksi. Voit tuntea yksinäisyyttä, eristäytyneisyyttä, surua tai häpeää. Kaikki tämä voi aiheuttaa sinussa syyllisyyttä. Arkipäivän myönteiset kokemukset jäävät herkästi näiden tunteiden taakse.

Tunteesi vaikuttavat tapaasi hoitaa ja kohdata muistisairasta läheistäsi. Tunteiden käsitteleminen ja hyväksyminen on tärkeää. Sinun tulisikin löytää itsellesi henkilö, jonka kanssa voit puhua kaikista tunteistasi.

Tämä henkilö voi olla joku sinulle läheinen ihminen tai ammattiauttaja. Puhuminen auttaa sinua itseäsi jäsentämään niitä tunteita ja tilanteita, jotka tuntuvat vaikeilta. Tunteet ovat se mittari, jolla tiedät mitä itsessäsi tapahtuu. Kaikki tuntemasi tunteet ovat sallittuja, arvokkaita ja merkityksellisiä oman hyvinvointisi kannalta.

”Kuten katsetta on terävöitettävä nähdäkseen paremmin, täytyy tuntea enemmän voidakseen kuulla paremmin läheistään.”

Älä unohda itseäsi äläkä kiellä omaa elämääsi

Monet läheiset vaativat itseään jaksamaan kohtuuttomasti. Kuormittuminen ja stressi ilmenee usein sekä fyysisesti että psyykkisesti. Fyysisesti läheinen voi kokea stressin oireina heikotusta, vatsaongelmia, päänsärkyä ja univaikeuksia. Tunneperäinen stressi voi aiheuttaa masentuneisuutta, jännittyneisyyttä, vihaa, syyllisyyttä, itsetunnon ja -arvon heikentymistä sekä ylirasittuneisuutta.

Lisäksi muistisairaan läheiset usein ajattelevat, että kukaan muu ei voi ymmärtää, miltä tämä tilanne tuntuu tai ajattelevat tuntemuksiensa olevan kiellettyjä ja ei-hyväksyttyjä.