Alhainen verenpaine
Julkaistu 06.09.2006
Joillakin ihmisillä on synnynäisesti matala verenpainetaso.
Kyseessä voi olla täysin oireeton ilmiö tai alhainen verenpaine voi myös oireilla.
Toisinaan verenpainelääkitys saattaa aiheuttaa liian matalan verenpainetason, jolloin
sitä tulee tarkkailla säännöllisillä mittauksilla kotioloissa tai
terveydenhoitajan vastaanotolla.
Verenpaine luokitellaan matalaksi silloin, kun systolisen
(yläpaineen) painetaso on alle 100 mmHg. Tällöin alkaa usein esiintyä oireita, kuten. esimerkiksi
heikkoa oloa, huimausta, huonovointisuutta, rintatuntemuksia (tykyttelyä) tai
kylmän hikisyyttä.
Tällaiset kohtaukset saattavat viitata autonomisen hermoston
häiriötilanteeseen tai esimerkiksi piilevään rytmihäiriöön. Myös
jotkin aineenvaihduntasairaudet saattavat aiheuttaa matalapaineisuutta. Mikäli
matalapaineisuutta esiintyy, tulisi käydä lääkärin
tarkastuksessa, mielellään sydäntauteihin erikoistuneen lääkärin luona.
Heikkovointisuutta voi esiintyä erityisesti silloin, kun
nousee nopeasti pystyyn. Tätä tilannetta kutsutaan nimellä ortostaattinen
hypotensio. Varsinaisesti hoitoa tähän tilanteeseen ei ole, mutta oloa voi
helpottaa nousemalla varoen ja hitaammin pystyyn.
Toinen matalaa verenpainetta aiheuttava syy on yönaikainen
virtsaus eli nokturnaalinen hypotensio. Nesteen poistuminen virtsauksen aikana aiheuttaa
muutenkin yöaikana alhaalla oleviin verenpainearvoihin matalapaineisen
kohtauksen. Tätä esiintyy erityisesti vanhemmilla ihmisillä. Näissä tilanteissa
on hyvä keino istuutua toimituksen aijaksi.
On tärkeää oppia itse tunnistamaan matalapainekohtauksen
ilmaantuvuus, sillä usein kohtaukset antavat enteellisiä oireita. Kohtauksen aikana
tulisi lopettaa työskentely, jossa on tapaturmariski; kuten sähkökonetyöt,
autolla ajo ja muu tarkkuutta vaativa työ. Kohtauksen kuitenkin ilmaantuessa on
pyrittävä laittamaan pää polviin tai ojentua selälleen lattialle jalat joko
seinää vasten tai avustettuina ylös. Tällöin jaloista saadaan päähän
laskimoverta, jolloin turvataan aivojen verenkierto ja näin estetään
pyörtyminen. Näissäkin tilanteissa on hyvä pyytää toisen ihmisen tai
terveydenhuoltoyksikön apua hätänumerosta käsin.
Ennalta ehkäiseviä toimenpiteitä ovat riittävä nestetankkaus,
säännöllinen syöminen ja sokeritasapainosta huolehtiminen. Kohtuullinen suolan lisääminen ravintoon voi myös auttaa. Hyvä yöuni auttaa
väsymykseen. On olemassa myöskin verenpainetta kohottavia lääkkeitä, mutta
niiden pitkäaikaishaittavaikutuksia ei juuri tiedetä. Mikäli lääkitykseen on
tarvetta, tulisi se toteuttaa lääkärin kontrollin alaisena.