Atooppinen iho

Bakteeri ihottumassa - mitä tulisi tehdä?

Atooppinen, ihottumainen iho tulehtuu herkästi raapimisen seurauksena.

Atoopikon ihon mikrobikannassa lisääntyvät usein stafylokokit ja rasvaisilla alueilla viihtyvät rasvahiivat.

Molemmat erittävät ärsyttäviä aineita ja atoopikolla on taipumus kehittää yliherkkyys näitä aineita kohtaan.

Stafylokokkibakteeri erittää myrkyllisiä aineita ns. superantigeenejä, jotka pahentavat ihottumaa.

Bakteeriviljelyitä ei yleensä tehdä. Stafylokokin tai muun infektioita aiheuttavien bakteerien löytyminen viljelynäytteestä edellyttää antibioottihoitoa hyvin harvoin

Mitä tulehtuneempi iho, sitä ahkerammin sitä tulee pestä. Ihon ruvet ja muut ihoinfektion merkit kertovat, että saippuaa tulee käyttää tehokkaaseen ihonpesuun. Saippua ja vesi pesevät iholta pois haitalliset mikrobit ja niiden tuottamat ihoa ärsyttävät aineet.

Ihotulehduksen hoito:

Lieviin infektioihin riittävät kunnolliset saippuapesut ja kortisonivoiteet.

Yksiprosenttista hydrokortisonivoidetta tulisi käyttää kerran tai kahdesti päivässä 2–3 viikon ajan. Sen jälkeen samaa voidetta voi laittaa kaksi kertaa viikossa muutaman kuukauden ajan. Jatkohoito voidaan tehdä peräkkäisinä päivinä tai 3–4 päivän välein. Näin käytettynä kortisonin haittavaikutukset ihoon vältetään.

Perusvoiteita käytetään normaalisti.

Jos iho tuntuu tarvitsevan voidetta useammin, se on merkki tulehduksesta, joka hoidetaan kortisoni- tai paikallistulehdussalpaajavoiteella tai valohoidolla.

Antibiootteja käytetään vain, jos ihottumaan kehittyy märkärupi tai muu märkäinen tai erittävä bakteeritulehdus.

Herpes simplex- virus (ns. yskänrokko) voi atoopikon iholla lehahtaa suurelle alalle. Herpesvirus ei muuta atooppisen taudin kulkua.

Lähde:

Allergia, 17.10.2007, Matti Hannuksela