Kiitoksia Tohtori.fi lukijoille. Sivusto uudistuu loppuvuoden aikana ja jatkossa löydät Tohtorin sisällön Terve.fi -sivuilta. Tämä takia et mahdollisesti löydä etsimääsi täältä tai sinut ohjataan Terve.fi -sivulle.

Vatsaklinikka
Etsi lääkäri
Etsi hammaslääkäri
Vatsaklinikka Haluatko eroon kiusallisista vatsan ja suoliston vaivoista? Vatsaklinikasta voit lukea ruoansulatuselinten hyvinvoinnista ja hoidosta.

Asetaldehydi ja vatsa

Pienempi fontti Suurempi fontti   Tulosta Lähetä ystävälle

Asetaldehydialtistuksen riskiryhmät ja niiden toteaminen

Julkaistu 06.09.2011

Asetaldehydialtistuksen riskiryhmät ja niiden toteaminen1. Itsestään selviin riskiryhmiin kuuluvat tupakoitsijat ja alkoholin suurkuluttajat. Valtaosa asetaldehydialtistuksesta välittyy tupakan ja alkoholin välityksellä.

2. Hapoton maha on mahasyövän tärkein yksittäinen riskitekijä. Myös ruokatorvisyövän riski on näillä potilailla lisääntynyt. Suomessa hapotonta mahaa potee iästä riippuen 2.5 -10 % väestöstä. Esiintyminen on runsainta vanhemmissa ikäluokissa ja alhaisin nuorilla. Hapottomassa mahassa suun mikrobit pystyvät elämään ja lisääntymään. Tähän liittyy lisääntynyt paikallinen mikrobivälitteinen asetaldehydialtistus joko alkoholista tai sokerista. Hapoton maha ei aiheuta spesifisiä oireita, joten se todetaan yleensä sattumalta mahalaukun tähystyksen yhteydessä. Nykyään tila on helposti ja luotettavasti todettavissa myös verinäytteestä GastroPanel tutkimuksen avulla. Hapoton maha on miltei aina parantumaton ja pysyvä tila, joten potilaat kuuluvat riskiryhmään koko loppuikänsä.

3. Kroonista helikobakteeri-infektiota potevat ovat myös mahasyövän riskiryhmä, vaikka heidän mahansa ei olisikaan hapoton. Myös helikobakteerit pystyvät tuottamaan asetaldehydiä paikallisesti mahalaukussa alkoholista. Helikobakteeri-infektio on todettavissa joko verinäytteestä (esim. GastroPanel) tai ns. hengitystestillä. Käypähoitosuositusten mukaisesti helikobakteeri pyritään nykyään hävittämään ainakin kaikilta mahavaivaisilta potilailta. Aina tässä ei kuitenkaan onnistuta, joten myös nämä potilaat saattavat kuulua pysyvästi asetaldehydialtistuksen riskiryhmään.


4. Vaikeaa närästystä ja/tai ruokatorven tulehdusta potevat potilaat saattavat joutua käyttämään mahahapon eritystä estäviä lääkkeitä pitkiä aikoja, osa jopa pysyvästi. Jo parissa päivässä lääkkeiden käyttö johtaa suun mikrobien säilymiseen ja lisääntymiseen hapottomassa tai vähähappoisessa mahalaukussa. Tähän liittyy lisääntynyt paikallinen mikrobivälitteinen asetaldehydialtistus joko alkoholista tai sokerista.


5. Leikattu maha on usein hapoton, joten myös tähän tilaan liittyy mikrobien välityksellä lisääntynyt paikallinen asetaldehydialtistus.


6. Asetaldehydialtistusta syljen välityksellä lisäävien geenimutaatioiden toteamiseen ei toistaiseksi ole olemassa kaupallisia testejä. Geenimutaatiosta johtuva alentunut kyky hävittää asetaldehydiä (ALDH2-puute) altistaa noin 500 miljoonaa Itäaasialaista ylimääräiselle asetaldehydille, joka kerta kun he käyttävät alkoholia. Geenimuutos aiheuttaa alkoholin käytön yhteydessä voimakkaan kasvojen punoituksen, jonka henkilöt itsekin hyvin tietävät. Tämä geenimuutos on erittäin harvinainen Suomessa.


10–20 %:la länsimaisista ihmisistä on geenimutaatiosta johtuva lisääntynyt kyky tuottaa asetaldehydiä sylkeen. Myös tämän geenimutaation omaavilla alkoholin suurkuluttajilla on merkittävästi lisääntynyt suu-, nielu- ja ruokatorvisyöpäriski. Geenimutaation toteamiseen ei kuitenkaan ainakaan toistaiseksi ole olemassa kaupallista testiä.





Arvostele artikkeli
2.6 (11 arvostelua)
Tämä artikkeli antoi minulle riittävästi tietoa:
Ei pidä paikkaansa Pitää paikkansa

tutustu Vatsaklinikkaan



PalveluinfoSivukarttaPalauteMediatiedot