Kihti

Kun virtsahapon pitoisuus veressä jostakin syystä nousee tarpeeksi suureksi, se alkaa saostua kiteiksi. Näiden uraattikiteiden kerääntyessä nivelen sisään ne voivat aiheuttaa siellä äkillisen tulehduksen. Tilaa kutsutaan kihdiksi. Tyypillisimmin kihti esiintyy jomman kumman ukkovarpaan tyvinivelessä. Se voi tulla muihinkin niveliin, useimmin kuitenkin eniten kuormittuviin. Oireita ovat äkillinen nivelen kipu, turvotus, kuumotus ja punoitus. Ne ilmaantuvat usein yöllä ja voivat pahentua kylmässä. Kihtikohtaus kestää keskimäärin 3-7 vuorokautta.
Yleisintä kihti on keski-ikäisillä miehillä. Suomessa potilaita on suurin piirtein 30 000. Kihtiä aiheuttavat mm. nesteenpoistolääkitys, alkoholin käyttö (erityisesti olut), ruoka-aineet, joista syntyy runsaasti virtsahappoa (esim. sisäelimet, pienet kalat, äyriäiset), pahanlaatuiset verisairaudet ja munuaisten vajaatoiminta.
Kihtidiagnoosi tehdään varmimmin tulehtuneesta nivelestä otetusta nivelnestenäytteestä. Äkillisen kohtauksen hoitoon kuuluvat tulehduskipulääke, lepo, kylmähaude ja tarvittaessa nivelensisäinen kortisoniruiske. Nesteenpoistolääkityksen poisjättämistä harkitaan kihtiä sairastavalla henkilöllä ja hänelle neuvotaan niin sanottu kihtiruokavalio. Jos seerumin virtsahappopitoisuutta ei saada laskemaan eikä sairautta kuriin, voidaan kolmannen kihtikohtauksen jälkeen aloittaa säännöllinen lääkitys allopurinolilla tai probenesidilla.
Kihdin ennuste on yleensä hyvä. Hoitamaton ja oireinen kihti voi kuitenkin pitkittyä, levitä uusiin niveliin ja lopulta tuhota ne. Myös munuaisten toiminta saattaa heiketä taudin jatkuessa hoitamattomana pitempään.