Tulosta Tulosta


Mitä on suun terveys?

Julkaistu 28.01.2010

suun terveysSuun terveys on osa ihmisen kokonaisterveyttä. Usein ajatellaan suun terveyden käsittävän vain hampaiden reikiintymisen, mutta suun terveys kokonaisuudessaan muodostuu purentaelimen, suun limakalvojen, kiinnityskudosten ja hampaiston terveydestä.

Tarkastus

Vastaanotolla hammaslääkärin tekemässä tarkastuksessa, johon kuuluu myös säännöllisin välein otettavat röntgenkuvat, tutkitaan huolella jokainen suun terveyden osa-alue. Säännöllisten hammaslääkärin tarkastuksien tarkoitus on ennaltaehkäistä ja pitää yllä suun terveyttä, sekä havaita potilaan mahdolliset ongelmat ja sairaudet riittävän varhaisessa vaiheessa, jolloin hoito on aina helpompaa, nopeampaa ja edullisempaa potilaalle. Hammaslääkäri arvioi potilaan suun tarkastusvälin aina tarkastuksen yhteydessä. Tarkastusvälisuositus vaihtelee yhdestä kolmeen vuotta riippuen potilaan kariesriskistä, kiinnityskudosten kunnosta, potilaan yleisestä terveydentilasta, lääkityksistä, iästä, sukupuolesta ja elintavoista.  

Purentaelin - Mitä se tarkoittaa ja mikä on sen merkitys?

Purentaelin koostuu leukanivelistä, leukaluista, hampaistosta, puremalihaksista sekä huulten, kielen ja poskien muodostamasta kompleksista. Leukanivelten tutkimuksessa kiinnitetään huomiota suun avaus- ja sulkuliikkeen laajuuteen ja symmetrisyyteen, sekä mahdollisiin leukanivelten ja puremalihasten kipuun, väsymiseen ja leukanivelen ääniin, kuten rahinaan tai naksahduksiin.

Purentaelimen vaivoissa esiintyy usein myös päänsärkyä, kasvokipua tai korvakipua.
Suun vinoon avautuminen voi olla merkki leukanivelen pään kulumisesta, leukanivelen välilevyn sijoiltaan menosta tai alaleuan luun toispuoleisesta rakenteellisesta epäsymmetrisyydestä. Leukanivelistä kuuluvan rahinan taustalla on tavallisesti leukanivelen pään kuluminen, mikä on yleensä seurauksena ikääntymisestä tai jonkinasteisesta reumataudista. Leukanivelen naksahdukset puolestaan viittaavat leukanivelen välilevyn sijoiltaan menoon, joka voi olla joko palautuva tai palautumaton. Palautuvassa sijoiltaan menossa välilevy palautuu itsestään paikoilleen ilman hoitoa.  Palautumattomassa sijoiltaan menossa välilevy jää väärään asentoon rajoittaen alaleuan normaalia liikettä ja vaatii aina hoitoa.


Puremalihakset jaetaan suun avaaja- ja sulkijalihaksiin. Potilailla, joilla on jännitystä tai kipua puremalihaksissa, on useasti aristusta tai jännitystä myös kaulan, niskan ja hartioidenkin lihaksissa.  Puremalihasten kipu voi johtua hampaiden yöllisestä narskuttelusta tai tiukkaan yhteen puremisesta eli bruksismista. Joillain potilailla bruksismia esiintyy myös päivisin. Bruksimin syitä on monia ja ne ovat osittain tuntemattomia. Yleisimpiä syitä hampaiden narskutteluun ovat purentahäiriö, esimerkiksi epätasapainoinen purenta, perinnöllinen alttius ja stressi.


Yleisesti purennalla tarkoitetaan ylä- ja alahammaskaaren välistä suhdetta. Toimivassa purennassa ylä- ja alahammaskaaren välillä ei ole häiritseviä interferenssejä, esimerkiksi liian korkeita paikkoja tai ristipurennassa olevia hampaita, jolloin leuan liikkeet ovat normaalit ja eivät aiheuta jännitystä tai kipua purentaelimeen.  


Purentaelimestä aiheutuvat vaivat ovat yleisiä ja hammassäryn jälkeen toiseksi tavallisin pään alueen kiputila, joka saa potilaan hakeutumaan hoitoon. Purentaelimen vaivat ovat 3-4 kertaa yleisempiä naisilla kuin miehillä. Useimmiten niistä kärsivät 35–45-vuotiaat. Kouluikäisilläkin oireita ja löydöksiä on melko paljon, mutta heillä vaivat ovat kuitenkin yleensä melko lieviä.

suun terveysLimakalvot ja parodontium - Suun terveyden laiminlyöty osa-alue

Parodontiumilla tarkoitetaan hammasta ympäröiviä kudoksia, jotka kiinnittävät hampaan leukaluuhun, suojelevat hammasta ja osallistuvat puolustusreaktioihin mikrobeja vastaan. Parodontiumin kudoksia ovat ien, parodontaaliligamentti (sidekudossäikeistä koostuva rakenne, joka kiinnittää hampaan leukaluuhun), juurisementti (peittää hampaan juuren pintaa) ja alveoliluu (ympäröi hampaan juurta).


Suun limakalvojen ja kiinnityskudosten terveyteen vaikuttavat erityisesti hygienia ja elintavat. Puutteellinen suuhygienia lisää plakin (syljen proteiineista ja mikrobeista muodostunut bakteeriyhdyskunta eli biofilmi) kertymistä hampaiden pinnoille. Syljen mineraaleista ja suun mikrobeista muodostuva hammaskivi kiinnittyy taas edelleen plakkiin. Hammaskiveä kertyy erityisen herkästi sylkirauhasten avautumistiehyeiden lähelle, eli alaetuhampaiden sisäpinnoille ja yläposkihampaiden huulten puoleisille pinnoille. Runsas plakki ja hammaskivi ikenen läheisyydessä aiheuttavat ientulehdusta, gingiviitiä. Jos puutteelliseen suuhygieniaan ja ientulehdukseen ei puututa ajoissa, etenee ientulehdus yleensä parodontiitiksi. Parodontiitti on tulehdussairaus, jossa menetetään hampaiden ympäriltä sekä kova- että pehmytkudoskiinnitystä, minkä seurauksena hampaiden liikkuvuus lisääntyy.  


Hampaiden kiinnityskudosten sairaudet ovat yleisiä tupakoitsijoilla. Ikenien verenkierto heikkenee tupakoinnin seurauksena, jolloin ientulehduksen ensioiretta, verenvuotoa ei välttämättä huomata. Koska ientulehdusta ei yleensä havaita ajoissa, ehtii se usein edetä parodontiitiksi. Heikentynyt verenkierto hidastaa myös haavojen parantumista tupakoitsijan suussa.
 

Kuinka hoidan suun terveyttä?

Tärkeintä suun terveyden hoidossa on säännöllinen ja hyvä kotihoito eli hyvän suuhygienian ylläpitäminen. Hyvä kotihoito koostuu oikeanlaisesta hampaiden harjauksesta kaksi kertaa vuorokaudessa fluoripitoisella hammastahnalla, hammasvälien puhdistuksesta ja kariesta ennalta ehkäisevästä hoidosta. Suun terveyden kannalta paras janojuoma on vesi. Hampaiden harjauksessa käytetään mahdollisimman pehmeää harjaa. Sähköharjan käyttö on suositeltavaa, koska sen on osoitettu poistavan plakkia tehokkaammin kuin tavallisen hammasharjan. Hampaita harjataan kerrallaan vähintään kahden minuutin ajan puhdistaen ne kauttaaltaan, jokaiselta pinnalta. Hammasvälien puhdistustapa riippuu siitä, millaiset hammasvälit ovat. Hyvin tiiviit hammasvälit tulee puhdistaa hammaslangalla, kun taas harvemmat hammasvälit voidaan puhdistaa hammastikkua tai hammasväliharjaa apuna käyttäen.


Tietyt hampaiden pinnoilla elävät bakteerit käyttävät ruuan sokereita ravintonaan ja muodostavat niistä happoja, jotka laskevat hampaan pinnan happamuutta eli pH:ta. Tiheästi toistuvat happohyökkäykset aiheuttavat hampaan pinnan mineraalien liukenemista, jolloin hampaan pinta pehmenee ja hammas altistuu reikiintymiselle. Ksylitolia sisältävien tuotteiden tarkoituksena on katkaista happohyökkäys ja siten suojata hampaita reikiintymiseltä, minkä vuoksi niitä tulisi nauttia ruokailun jälkeen. Ksylitolin hampaita suojaava vaikutus saadaan aikaiseksi jo 5 minuutissa, joten riittää, että ksylitoli-purukumia pureskelee vain tovin aterian jälkeen. Säännölliset ruokailutottumukset ja vähintään parin tunnin tauot ruokailujen välissä antavat syljen mineraaleille aikaa kovettua takaisin hampaan pintaan ja siten estää karioitumista.