Ravintolisät
Etsi lääkäri
Etsi hammaslääkäri
Ravintolisät Ravintolisät-klinikasta löydät kaiken, mitä tarvitsee tietää
vitamiineista ja hivenaineista sekä ravintolisistä ja
rohdoksista.

Rohdosluettelo

Pienempi fontti Suurempi fontti   Tulosta Lähetä ystävälle

Mäkikuisma

Julkaistu 30.11.2005


Hypericum perforatum L. - Clusiaceae (Hypricaceae), kuismakasvit

Rohdoskasvi
Kansanlääkintä
Rohdos
Vaikuttavat aineet ja vaikutukset
Käyttötarkoitus
Haittavaikutukset ja vastasyyt
Käyttötapa ja annostus
Huomautus
Valmisteita, jotka sisältävät mäkikuismaa

Rohdoskasvit

Mäkikuisma, joka tunnetaan myös nimellä läpikuisma, on monivuotinen, 30-70 cm korkea, monivartinen ja monimuotoinen ruoho, jota tavataan luonnonvaraisena Euroopassa ja Aasian länsiosissa. Suomessa mäkikuismaa esiintyy alkuperäisenä ja yleisenä Ahvenanmaalla ja Lounais-Suomen saaristossa sekä harvinaisempana tulokkaana Keski-Suomessa. Mäkikuisman kasvupaikkoina ovat kivikkoiset mäet, lämpimät kalliopengermät, tienpientareet ja radanvarret. Mäkikuisman lehdet ovat suikeita tai soikeita, kuultotäpläisiä, ruodittomia, kaljuja ja ehytlaitaisia. Kukat ovat kullankeltaisia pikitäpläisiä ja juovaisia.

Kansanlääkintä

Mäkikuisma on antiikin ajoista saakka tunnettu tärkeänä lääkekasvina, joka esiintyi lääkekasvikirjoissa yli keskiajan aina 1800-luvun lopulle saakka, jonka jälkeen kasvin en arvo lähes unohdettiin. Lääkekasvina mäkikuisman maine palautettiin 1970-luvulla tehtyjen havaintojen ja tutkimusten perusteella. Tuolloin todettiin mäkikuisman lisäävän ruoansulatusnesteiden, erityisesti sapen eritystä, laukaisevan kouristuksia, estävän depressiota ja ulkoisesti käytettynä edistävän haavojen paranemista.

Rohdos

Rohdoksena käytetään kukkimisaikaan kerättyjä joko tuoreita tai kuivattuja kasvin maanpäällisiä osia (Hyperici herba) ja niistä tehtyjä rohdosvalmisteita vaikuttavina annoksina. Mäkikuisma on lääkeluettelossa mainittu rohdoskasvi.

Vaikuttavat aineet ja vaikutukset

Mäkikuisma sisältää useita, eri kemiallisiin ryhmiin kuuluvia farmakologisesti vaikuttavia aineita. Hyperosidi, biapigeniini, amentoflavoni ja biologisesti erittäin aktiivinen kversetiini kuuluvat kasvifenolien, tässä tapauksessa flavonoidien ryhmään, joita mäkikuismassa on 3 - 5 % kuivapainosta. Flavonoideihin kuuluvat myös mäkikuisman jumoavat tanniinit sekä tanniinien rakenneosat katekiini, epikatekiini ja proantosyanidiinit. Mäkikuisma sisältää myös joukon antrakinoneihin kuuluvia kasvifenoleja, hyperisiinejä. Näitä ovat hyperisiini, pseudo-hyperisiini, isohyperisiini ja protohyperisiini. Näiden lisäksi rohdos sisältää vaikuttavina aineina ksantooneja mm. ksantofyllia sekä floroglusinoleja mm. hyperforiinia, fenolikarboksyylihappoja, haihtuvaa öljyä ja gamma-aminovoihappoa (GABA).

Viimeisen 10 - 15 vuoden aikana tehdyt lukuisat kliiniset tutkimukset huomattavilla potilasmäärillä (yli 3000 potilasta) ovat osoittaneet mäkikuismalla tai siitä tehdyillä valmisteilla olevan edullisia terveysvaikutuksia, kuten:
  • lievä masennustiloja ehkäisevä (antidepressiivisen) vaikutus
  • tuskaa lievittävä (anksiolyyttisen) vaikutus
  • rauhoittava (sedatiivisen) vaikutus.

    Mäkikuisman vaikutuksesta mm. syvä uni lisääntyy ja REM-uni vähenee (REM = rapid eye movements, silmänvärveuni) ja melatoniinin määrä lisääntyy yöaikana.

    Mäkikuismavalmisteiden on todettu olevan viruksia ja baktereja tuhoavia (antiviraalisia ja antibakterisia). Niiden on todettu stimuloivan elimistön puolustusjärjestelmän valkosoluja (mononukleaarisia fagosyyttejä) ja estävän proteiinikinaasi-C:tä (PKC) sekä arakidonihapon ja leukotrieenien vapautumista. (PKC-inhibiittoreita käytetään syövän hoidossa;

    Mäkikuismauutteiden on todettu vaikuttavan depressioon useilla mekanismeilla. Ne vaikuttavat sarnanaikaisest serotoniiniin, noradrenaliiniin ja lievästi MAO-efektiin, kortisolin erittymisen estoon ja estävät dopamiinin takaisinottoa. Vaikka mäkikuis-mauutteen vaikutusmekanismit, erityisesti depression hoidossa, eivät ole vielä täysin selvinneet, on kuitenkin vallitsevana käsitys, jonka mukaan mäkikuismavalmisteet vaikuttavat depression hoidossa kuten muut ei-MAO-inhibiittorilääkkeet (antidepressantit) estämällä serotoniinin ja noradrenaliinin takaisinottoa.

    Mäkikuisman farmakologisten vaikutusten katsotaan johtuvan useista kasvin sisältämistä sekundaariaineista. Kasvin flavonoideista kversetiinin ja kversitriinin on todettu vaikuttavan MAO-inhibiittoreina, hyperosidi ja biapigeniini vaikuttavat sedatiivisesti. Amentoflavoni on vaikutukseltaan antidepressiivinen. Mäkikuisman ksantonit ovat sekä MAO-A että MAO-B inhibiittoreita. Hyperforiini vaikuttaa antibioottisesti. Proantosyanidiinit vaikuttavat antioksidantteina, ovat antimikrobisia, antiviraalisia ja vasorelaksantteja (verisuonisupistuksia laukaiseva). Hyperisiini, eräs dimeerinen antrakinoni, jota kasvissa on 0,1 - 0,3 %, aiheuttaa herkistymistä valolle sekä vaikuttaa serotoniinin ja melatoniinin aineenvaihduntaan.

    Käyttötarkoitus

    Mäkikuismaa ja siitä tehtyjä valmisteita käytetään sisäisesti psykovegetatiivisten häiriöiden, depressiivisen alakuloisuuden, unihäiriöiden sekä tuska- ja jännitystilojen hoitoon. Öljyvalmisteita käytetään sisäisesti ruoansulatusvaivoihin.

    Ulkoisesti mäkikuismasta tehtyjä öljyvalmisteita käytetään haavojen ja ruhjeiden ja muiden ihovaurioiden käsittelyyn ja jälkihoitoon, lihaskipuihin ja 1. asteen palovammoihin.

    Haittavaikutukset ja vastasyyt

    Mäkikuisma on yksi kaikkein eniten tutkituista ja käytetyistä depressionhoitoon tarkoitetuista rohdoskasveista. Esim. Saksassa määrättiin v. 1996 mäkikuismaa depressioläakkeenä 66 miljoonaa hoitoannosta. Laajasta käytöstä huolimatta haittavaikutuksia on havaittu vähän. Vähäisiä sivuvaikutuksia on todettu 2,4 %:lla käyttäjistä. Sivuvaikutuksina on kuvattu mm. ruuansulatuskanavan häiriöitä (0,5 %), yliherkkyysreaktioita (0,5 %), väsymystä ja heikotusta (0,4 %) ja rauhattomuutta (0,3 %). Kaikki haittavaikutukset ovat täydellisesti poistuneet käytön lopettamisen jälkeen. Lievää valolle herkistymistä on todettu, erityisesti vaaleaihoisilla. Tästä syystä on vältettävä mäkikuisman käyttöä tai ylimääräistä auringolle altistumista silloin kun nautitaan lääkkeitä jotka herkistävät valolle esim. tetrasykliini ja klorpromatsiini. Mäkikuisman käyttöä yhdessä MAO-inhibiittoreiden ja muiden masennuslääkkeiden kanssa on vältettävä; neljä viikkoa MAO-lääkityksen päättymisen jälkeen voi aloittaa mäkikuisman käytön.

    Mäkikuisma voi alentaa samanaikaisesti käytettävien lääkeaineiden, esimerkiksi indinaviirin ja muiden HIV-lääkkeiden, siklosporiinin, digoksiinin, ehkäisytablettien, teofylliinin ja varfariinin, pitoisuutta plasmassa ja heikentää näiden lääkeaineiden tehoa. Yhteisvaikutus johtuu todennäköisesti mäkikuisman aiheuttamasta maksan entsyymien aktiivisuuden lisääntymisestä. Suomessa myynnissä olevia tällaisia lääkevalmisteita ovat mm. Crixivan, Digoxin, Euphyllin Retard, Marax, Marevan, Nuelin, Retafyllin, Sandimmun Neoral, Theo-Dur, Theofol ja Theophyllaminum.

    Mäkikuismaa sisältävien valmisteiden käytön äkillinen lopettaminen voi aiheuttaa joidenkin edellä mainittujen lääkeaineiden pitoisuuden nousun vaarallisen korkeaksi.

    Mäkikuisman käytöstä raskauden ja imetyksen aikana ei ole tietoa, joten yleisen käytännön mukaan sitä tulisi välttää.

    Käyttötapa ja annostus

    Rohdoksesta tehtyjä kiinteitä tai juoksevia valmisteita otetaan suun kautta. Ellei toisin määrätä, aikuisille päivittäin keskimäärin 2 - 4 g rohdosta tai 0,2 - 1,0 mg kokonaishyperisiiniä muina valmisteina (esim. rohdosvalmisteina) 4 - 8 viikon ajan, 6 - 12 vuotiaille ainoastaan lääkärin määräyksestä 1/2 aikuisen annoksesta. Jos lääkitys ei tehoa 6 viikossa, on otettava yhteyttä lääkäriin muiden depressiolääkkeiden tai depression hoidon saamiseksi.

    Huomautus

    Ryhdyttäessä käyttämään mäkikuisma-valmisteita, lääkärin määräämää muuta lääkitystä ei saa sen vuoksi lopettaa neuvottelematta ensin lääkärin kanssa.

    Valmisteita, jotka sisältävät mäkikuismaa

    Valmisteet






Arvostele artikkeli
3.9 (58 arvostelua)
Tämä artikkeli antoi minulle riittävästi tietoa:
Ei pidä paikkaansa Pitää paikkansa
Lukijoiden kommentit (1)
Näytä kommentit

Sohier (vieras)

08.02.2012 07:01

 

You DID say that, Dave.That one night/evening thing, when i was like “Little Miss Dave-obsessed wants to know how tall you are…” and you’re like “4’3″” and then I went and told her, and you seazzpd out coz I accidentilly said “3’4″” and you’re like *spazzy spaz*”LAURA I NEVER SAID THAT! OMG I’M NOT THAT SHORT! BLAH BLAH BLAH” d: *pretends to be paying attention in class*

 


Kirjoita oma kommenttisi
Kommentti:
Nimimerkki:

Valitse tarkasteeksi "Asiantuntija" (kohta 6)

Varmistus:


klinikkauutisia

Ei uutisia

PalveluinfoSivukarttaPalauteMediatiedot