Ihotautilääkäri

Pienempi fontti Suurempi fontti   Tulosta Lähetä ystävälle

Hiusten lähtö

Julkaistu 30.12.2008

Hiuksen normaali kasvukierto
Pälvikalju eli alopecia areata
Miestyyppinen eli androgeeninen kaljuuntuminen
Muut hiusten lähdön syyt
DHT ja finasteridi
Hiustenlähdön ja hoitojen kartoitus

 

Hiuksen normaali kasvukierto

Ihmisen hiukset eivät kasva jatkuvasti, vaan niiden normaaliin kasvun kiertoon kuuluu noin 2-6 vuotta kestävä kasvukausi, jota seuraa noin 3-4 kuukauden mittainen lepokausi, jonka aikana hius putoaa pois. Hiuspohjan alueella noin 85 % hiuksista on kasvuvaiheessa ja noin 15 % lepovaiheessa. Tämän hiuksille normaalin kierron seurauksena noin 70-100 hiusta irtoaa päivittäin.

Joskus hiuksia saattaa irrota normaalia enemmän, mikä voi johtua lukuisista eri syistä. Hiuksia voi lähteä myös eri tavoin. Hiustenlähtö voi olla paikallista ja läiskittäistä. Hiuksisto voi harventua tasaisesti tai hiukset voivat lähteä kokonaankin. Hiustenlähtöön voi liittyä myös muiden karvojen, kuten kulmakarvojen, silmäripsien sekä kainalokarvojen ja sukuelinten alueen karvojen lähtöä. Useimmiten hiustenlähdön syynä niin naisilla kuin miehilläkin on perintötekijöistä ja miessukuhormoneista johtuva ns. miestyyppinen kaljuuntuminen. Myös muut hormonaaliset ja ravitsemukselliset tekijät, vaikeat yleissairaudet, lääkkeet sekä lukuisat ulkoiset tekijät vaikuttavat hiuksiin ja niiden kasvuun. Hiustenlähtö voi olla pysyvää tai hiukset voivat kasvaa myöhemmin täysin normaaleiksi joskus vuoden tai useankin vuoden kuluttua hiustenlähdöstä taudista ja syystä riippuen. Seuraavaksi erilaisia syitä ja tauteja, joiden yhteydessä tavataan hiustenlähtöä.

Hiustenlähdön kolme pääryhmää:


1. Pälvikalju eli alopecia areata
2. Miestyyppinen eli androgeeninen kaljuuntuminen
3. Muut hiusten lähdön syyt


Pälvikalju eli alopecia areata

 

Pälvikalju on tuntemattomasta syystä johtuva tauti, jossa hiukset lähtevät hiuspohjasta läiskittäin. Pälvikalju on varsin tavallinen tauti, yhtä yleinen sekä naisilla että miehillä ja voi puhjeta missä iässä hyvänsä, joskin sairastuneet ovat useimmiten lapsia tai nuoria aikuisia. Pälvikaljua esiintyy joskus myös perheittäin ja tällöin se liittyy usein atooppisiin sairauksiin. Valkopälvi (vitiligo) ja kilpirauhassairaudet ovat tavallista yleisempiä pälvikaljua sairastavilla.

Oireet ja taudinkulku

Taudin alkuvaiheessa hiuspohjaan karvatuppien ympärille kerääntyy tulehdussoluja, minkä seurauksena hiukset siirtyvät lepotilaan ja putoavat pois. Tulehduksen hävittyä hiukset kasvavat yleensä uudestaan. Hiukset lähtevät tavallisesti läiskittäin, joiden halkaisija vaihtelee tavallisesti 2-5 cm välillä, mutta voivat olla laajempiakin. Läiskien lukumäärä vaihtelee voimakkaasti, tavallisesti niitä esiintyy kuitenkin vain muutamia ja niiden paikka voi vaihdella ajan myötä. Hiuksettomien läiskien alueella iho on sileä ja vaalea, iho on hiustenlähtöä lukuun ottamatta terveen näköinen. Hiuspohjan lisäksi läiskittäistä karvojen lähtöä voi esiintyä myös parran, silmäripsien, kulmakarvojen alueella sekä muillakin karvaisilla ihoalueilla. Noin 20 %:lla esiintyy myös kynsimuutoksia.

Joissakin tapauksissa hiukset lähtevät kokonaankin, jolloin puhutaan "alopecia totaliksesta". Jos kaikkien hiusten lähtöön liittyy myös kaikkien muiden ihokarvojen, kuten silmäripsien ja kulmakarvojen lähtö, puhutaan "alopecia universaliksesta".

Ennuste

Taudin ennuste on hyvin vaihteleva. Hiustenlähtö on kuitenkin varsin usein ohimenevää ja noin kolmasosalla tauti kestää alle 6 kuukautta ja noin puolella alle vuoden. Noin kolmasosalla tauti on krooninen, jolloin hiusten määrä ei koskaan palaudu tautia edeltävälle tasolle. Osalla tauti saattaa puhjeta useankin oireettoman vuoden jälkeen uudestaan. Pälvikaljun paranemisen kannalta huonoja ennusmerkkejä ovat taudin ilmaantuminen ennen murrosikää sekä oireiden kesto yli 3 vuoden ajan. Tilanteissa, joissa hiukset lähtevät kokonaan tai hiusten lähtöön liittyy muiden karvojen lähtöä, ennuste on hyvin vaihteleva, mutta karvojen kasvu takaisin on mahdollista kymmenenkin vuoden kuluttua. Hiusten kasvaessa takaisin osalla uudet hiukset voivat olla aiempia ohuempia tai paksumpia ja niiden väri voi olla alkuperäisestä poikkeava. Tavallisin värimuutos on vitiligo, jossa uudet karvat ovat pigmentin puuttuessa vaaleita.

Hoito

Pälvikaljuun ei ole tehokasta hoitoa ja nykyisin käytössä olevien hoitojen teho on varsin heikko. Kortisonia voidaan kokeilla joka paikallisesti voiteena tai pistoksina ihoon tai suun kautta. Muita paikallisesti käytettäviä hoitovaihtoehtoja ovat minoksidiili ja antraliini-nimiset lääkkeet. Suun kautta annettavan Siklosporiini-nimisen lääkkeen on eräissä tapauksissa todettu lievittävän taudin oireita.

Miestyyppinen eli androgeeninen kaljuuntuminen



Miestyyppisessä kaljuuntumisessa on kysymys perintötekijöiden ohjaamasta ja miessukuhormonien vaikutuksesta tapahtuvasta hiustenlähdöstä. Kaljuuntumisen periytymistapaa ei tunneta. Hiustenlähtö voi alkaa milloin tahansa 12-40 vuoden iässä. Kaljuuntumisen eteneminen on hyvin yksilöllistä ja vaihtelevaa. Hiuksia voi lähteä runsaasti ja kaljuuntuminen voi olla huomattavaa jo parinkin vuoden kuluessa. Toisaalta hiustenlähtö voi olla myös hyvin hidasta ja johtaa hitaasti vuosien varrella hiuksiston ohenemiseen. Tätä kaljuuntumisen muotoa esiintyy sekä miehillä että naisilla, joilla se kuitenkin on lievempioireinen ja alkaa tavallisesti myöhemmin kuin miehillä.

Miestyyppinen kaljuuntuminen riippuu perintötekijöistä ja dihydrotestosteroni (=DHT)-nimisen hormonin vaikutuksesta hiustupissa. DHT-hormonia syntyy hiuspohjassa testosteroni-nimisestä miessukuhormonista, jota esiintyy sekä naisilla että miehillä. Miestyyppisessä kaljuuntumisessa on DHT-pitoisuudet kohonneet hiuspohjan alueilla, mistä hiukset lähtevät. Perintötekijöiden ohjaamana DHT:lle herkät hiukset ja hiustupet alkavat surkastua ja hiusten määrä alkaa vähetä. Samanaikaisesti hormonien vaikutuksesta perimältään herkkien hiusten kasvuvaihe lyhenee ja lepokausi pidentyy, mikä vähentää kasvuvaiheessa olevien hiusten määrää.

Miehillä kyseessä on perimään ja normaaliin testosteronin eritykseen liittyvä ilmiö, eikä tyypillinen miestyypin kaljuuntuminen miehillä edellytä tutkimusten tekoa. Naisilla sen sijaan taustalla voi olla lisääntynyt miessukuhormonien tuotanto tai miessukuhormonien kaltaisia vaikutuksia omaavat lääkkeet. Tällöin naisilla taudinkuvaan voi liittyä miehille tyypillistä karvankasvua muilla kehon alueella kuin hiuspohjassa (hirsutismi), acnea tai kuukautiskierron häiriöitä, jolloin hormonitutkimusten tekoa voidaan pitää aiheellisena.

Oireet

Miestyyppiselle kaljuuntumiselle tyypillistä on hiusten oheneminen ja lähtö otsalta, ohimoilta ja/tai päälaelta. Kaljuuntuminen voi olla hyvin erilaista eri ihmisillä ja on pitkälti perintötekijöiden määräämää. Hiuksettomat alueet ovat yleensä tarkkarajaisia ja iho alueella on sileä ja terveen sekä normaalin näköinen. Kaljuuntuminen voi alkaa jo murrosiässä. Hiustenlähtö kaljuuntuneilta alueilta on pysyvää ja ennuste perintötekijöiden määräämää. Talineritys hiuksettomilla alueilla jatkuu normaalina, minkä seurauksena kaljuuntuneet alueet ovat usein rasvaisenkiiltävät.

Naisilla hiustenlähtö on usein hajanaista ja hiukset muuttuvat ohuemmiksi. Otsan hiusraja pysyy tavallisesti paikoillaan. Täysin kaljujen alueiden ilmaantuminen naisilla on harvinaista.

Tutkimukset ja hoito

Miehillä hiustenlähtö on tyypillinen ulkonäöltään eikä erityisiä tutkimuksia yleensä tarvita. Naisilla lisääntynyttä miessukuhormonien eritystä epäiltäessä hormonien määrät verestä tulee selvittää.

Miestyyppiseen kaljuuntumiseen on olemassa sekä paikallisesti käytettävä että suun kautta nautittavia tablettimuotoisia lääkkeitä, jotka molemmat ovat reseptilääkkeitä eli vaativat lääkereseptin. Minoksidiilia -sisältävän paikallisesti käytettävien lääkkeiden on todettu osalla käyttäjistä estävän kaljuuntumisen etenemisen tai jopa lisäävän hiusten lukumäärää. Lääkkeitä voivat käyttää sekä naiset että miehet. Lääkkeiden vaikutusmekanismia kaljuuntumisen hoidossa ei tunneta. Hoito tulisi aloittaa mahdollisimman varhain ja sen teho jatkuu vain niin pitkään kuin hoitoa annetaan. Hoidon mahdolliset haittavaikutukset ovat lähinnä ihon paikallinen ärtyminen, punoitus ja hilseily.

Viimeisin edistysaskel miestyyppisen kaljuuntumisen hoidossa ovat finasteridia -sisältävät, suun kautta nautittavat lääkkeet, jotka estävät hiustupissa ja eturauhasessa testosteroni-miessukuhormonin muuttumisen dihydrotestosteroniksi (DHT), jolloin DHT-pitoisuudet hiuspohjassa laskevat. Tämän vaikutuksesta hiustuppien surkastuminen pysähtyy ja hiukset alkavat kasvaa ja paksuuntua uudelleen. Lääkkeet soveltuvat vain miesten hoitoon, joilla lääkkeiden on todettu pysäyttävän kaljuuntumisen tai lisäävän hiusten määrää 83 %:lla käyttäjistä. Haittavaikutuksia, kuten seksuaalisen halukkuuden vähenemistä ja erektiöhäiriöitä on todettu esiintyvän noin 4 %:lla käyttäjistä. Edellä mainitut haitat ovat tavallisesti ohimeneviä ja itsestään häviäviä, vaikka lääkitystä jatkettaisiinkin.

Kuten minoksidiilinkin kohdalla, finasteridin käytön tulee olla jatkuvaa hoitotehon säilyttämiseksi. Mahdollisen lääkityksen lopetuksen jälkeen sekä minoksidiili- että finasteridi-hoidon suotuisa vaikutus häviää 3-12 kuukauden kuluessa. Minoksidiilin ja finasteridin yhteiskäytöstä ja vaikutuksista ei toistaiseksi ole saatavissa luotettavaa tietoa.

Lääkehoitojen lisäksi hiustensiirot soveltuvat käytettäväksi miestyyppisessä kaljuuntumisessa. Tällöin kyseessä on henkilön omien, perimältään pysyvien hiusten siirto kaljuuntuneille alueille. Siirrettävät pysyvät hiukset otetaan tavallisesti henkilön omalta takaraivolta, istutetaan yksitellen hiuksettomille alueille, missä ne kasvavat pysyvästi oman perimänsä ohjaamina.

Edellä mainittujen hoitojen lisäksi hormonihäiriöiden kyseessä ollen voidaan naisilla käyttää myös miessukuhormonien vaikutuksia kumoavia lääkkeitä.

Muut hiusten lähdön syyt

 

Pälvikaljun ja miestyypin kaljuuntumisen lisäksi hiustenlähtöön voi olla lukuisia muitakin syitä, joskin ne ovat huomattavasti edellä mainittuja harvinaisempia. Erilaiset fysikaaliset syyt, kuten permanetti ja hiusten tavallinen, mutta runsas harjaaminen voivat aiheuttaa hiustenlähtöä. Eräisiin hiuspohjan alueen tulehduksellisiin ihosairauksiin liittyy hiustenlähtöä, joka voi olla pysyvää. Kilpirauhassairauksiin voi liittyä hiustenlähtöä. Myös vaikeisiin yleissairauksiin ja infektioihin voi liittyä kaljuuntumista, joka voi olla akuuttia ja palautuvaa tai kroonista. Myös lääkkeet, kuten ehkäisytabletit voivat aiheuttaa hiustenlähtöä. Voimakas laihduttaminen, sinkin- ja raudanpuutos voivat olla syynä hiustenlähtöön.





Arvostele artikkeli
3.5 (181 arvostelua)
Tämä artikkeli antoi minulle riittävästi tietoa:
Ei pidä paikkaansa Pitää paikkansa
Lukijoiden kommentit (8)
Näytä kommentit

huolestunut (vieras)

30.04.2014 15:00

 

Itselläni ohenee hiukset huomattavasti ja nopeaa tahtia. Ennen minulla oli paksut hiukset, nykyään ohuet. Hiuksia lähtee huimasti harjatessa ja suihkussa käydessä. Olen 17-vuotias eli vanhuus kaljuuntumista tuskin on. Olisiko kenelläkään hajua mistä tämä johtuu?

 


apua tarvitseva (vieras)

12.12.2012 19:54

 

olen 13 vuotias ja hiuksia on lähtenyt muutaman kerran tupottain,voinko kaljuuntua kauttaaltani ai eikö ole syytä huoleen?

 


Hiusopiskelija (vieras)

05.05.2011 22:05

 

Tukkajumala (vieras).

Kaikki ihmiset eivät ole tietoisia pälvikaljun tai miestyyppisen kaljuuntumisen eroista, monille sana kaljuuntuminen tarkoittaa automaattisesti pälvikaljua. Varsinkin miestyyppinen kaljuuntuminen kun on usein läiskittäistä, esimerkiksi keskelle päätä muodostuu keskikalju, niin helposti käsitetään tämän tyyppinen kaljuuntuminen pälvikaljuksi.
Onneksi on olemassa asiantuntijoita sekä ammattilaisia, jotka auttavat se... näytä kokonaan

 


opiskelija! (vieras)

30.03.2011 16:30

 

75-vuotias mummu.

Laihtuminenkin voi vaikuttaa hiustenlähtöön. Ikääntymisellä on myös suuri merkistys hiuksiin ja hiusten lähtöön sekä monilla lääkkeillä ( jos sellaisia joutuu syömään ) voi myös olla vaikutusta hiusten lähtöön.
Toivotaan kuitenkin että pidätte hiuksistanne vaikkei niitä yhtä paljon olisikaan kuin ennen.

Aurinkoista kevättä! :)

 


tuleva parturikampaaja (vieras)

12.12.2010 23:03

 

75-vuotias mummu. ei värjätty. (vieras)

Elämää nähneillä ihmisillä on normaalia, että iho ja hiukset veltostuvat, mutta mielestäni sekin on kaunista.. Kaikkihan lähtee sisältä päin eikö totta?

Hiustenlähtöönhän voi vaikuttaa erittäin moni asia: ruokavalio, stressi, äkilliset elämänmuutokset, hormonit ja lukuisat muut asiat.. Apua voi hankkia myös kosmeettisilla valmisteilla, kuten tuuhettavat ja hiustenkasvua nopeuttavat shampoot.. Toivottavasti kyseessä on kuitenkin vain hiuksen lepovaihe.

 


Sivu 1 / 2
1 2 » Viimeinen >
Kirjoita oma kommenttisi
Kommentti:
Nimimerkki:

Valitse tarkasteeksi "Blogi" (kohta 9)

Varmistus:



PalveluinfoSivukarttaPalauteMediatiedot