|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
 Ihotautilääkäri
Punajäkälä
 Punajäkälä eli lichen ruber planus on kohtalaisen yleinen ihotauti, jonka tyypillisiin oireisiin kuuluvat violetinpunaiset, kutiavat iholäiskät sekä mahdollisesti suun limakalvomuutokset.
Mistä punajäkälä tulee?
Punajäkälän syy on yleensä tuntematon ja vain harvoin pystytään taudin laukaisevaa tekijää osoittamaan. Voimakas stressi, kuten esimerkiksi kuolemantapaus, konkurssi tai avioero voivat joskus edeltää ihottuman syntyä. Punajäkälän nököinen ihottuma saattaa myös esiintyä maksatulehduksen seurauksena tai lääkkeen sivuvaikutuksena. Punajäkälä ei tartu.
 Oireet
Punajäkälässä tavattavat ihomuutokset ovat usein pienikokoisia (< 1 cm läpimitaltaan), violetinvärisiä ja ihosta koholla. Ihomuutokset ovat enemmän kulmikkaita kuin pyöreitä ja isoimpia peittää valkoinen juostemainen kuvio . Suun muutokset sijaitsevat useimmiten poskien limakalvolla vaaleina verkkomaisina kuvioina, jotka limakalvon rikkoutuessa aristavat ja vaikeimmissa taudinmuodoissa vaikeuttavat syöntiä. Sukupuolielinten limakalvoilla saattaa esiintyä samanlaisia muutoksia kuin suussa.
Ihottuma esiintyy melko symmetrisesti sekä vartalolla että raajoissa säästäen kasvot. Tyypillisiä paikkoja ovat ranteet , ristiselkä ja nilkat. Punajäkälään liittyvä kutina on usein melko voimakas. Tauti on itsestään paraneva kestäen muutamasta kuukaudesta muutamaan vuoteen. Tauti ei yleensä uusiudu, joskin silloin tällöin toistuu useitakin kertoja.
Miten punajäkälä todetaan?
Tauti on helppo tunnistaa, jos se esiintyy tyypillisessä muodossaan. Aniharvoin tarvitaan koepalaa diagnoosin varmistamiseksi. Verikokeita ei tarvita.
Miten punajäkäläa hoidetaan?
Ensisijaisesti ihomuutoksia hoidetaan kortisonivoiteilla . Yleensä miedoimmat voiteet ovat tehottomia ja taudis hoidossa käytetään reseptillä määrättäviä II tai III luokan kortisonivoiteita, jotka lievittävät myös kutinaa. Jos kortisonivoiteista ei ole apua ja tauti kutinan takia on häiritsevä, voidaan harkita valohoitoa .
Ohje
Lääkärin varmistaman punajäkälän ensihoidoksi voi kokeilla reseptivapaasti saatavia meitoja kortisonivoiteita. Tehokkaampien kortisonivoiteiden käyttö ja valohoidot edellyttävät lääkärin vastaanotolla käyntiä. |
|
Håkan Granlund
Lääket. ja kir. tohtori, iho- ja sukupuolitautien erikoislääkäri
|
Kirjoittajan muita kirjoituksia:
klinikkauutisia
|
|
Ei uutisia
|
|
|
|
