Nokkosihottuma on hyvin tavallinen iho-oire, joka ei sinänsä ole itsenäinen tauti, vaan saattaa olla monien tautien oire. Nokkosihottuma on nopeasti syntyvä, nopeasti häviävä ja paikkaa vaihtava, punoittava ihon paukama, joka kutisee.
Mistä nokkosihottuma tulee?
Nokkosihottuman voi laukaista moni tekijä. Vaikka perimmäinen syy nokkosihottumaan usein jää epäselväksi, niin tiedämme hyvin mitä ihossa tapahtuu. Nokkosihottuma syntyy siitä, että ihon syöttösoluista (mast solut) vapautuu histamiinia ja eräitä muita ns. välitäjäaineita, jotka aiheuttavat verisuonten lisääntynyttä läpäisevyyttä ja kutinahermojen ärsytystä. Syntyy kutina, turvotus ja punoitus eli paukama.
Mitkä tekijät laukaisevat nokkosihottuman? Näitä on kuvattu sadoittain. Usein on myös niin, että samallakin henkilöllä monet tekijät saattavat toimia laukaisijoina ja laukaisija vaihtelee päivästä toiseen. Tavallisimmat nokkosihottuman laukaisijat ovat krooninen tulehdus (virtsatietulehdus, hampaan juuren tulehdus, poskintelotulehdus, matotauti, maksatulehdus jne.), suun kautta nautittu lääkeaine (penisilliini, aspiriini jne. ), ruoka-aine tai ruoka-aineen lisäaine (esim. säilöntäaine), fysikaaliset tekijät (kylmä, kuuma, aurinko, hikoileminen, raapaisu jne.) ja I tyypin allerginen reaktio ( esim. siitepöly, pölypunkki, sieni-itiöt jne.).
Oireet
Nokkospaukama on ihosta koholla oleva, muutaman millimetrin tai usean sentimetrin läpimittainen, punoittava ja kutiava muutos . Paukamassa ei ole pintakerroksen muutoksia kuten hilseilyä tai vesikelloja. Nokkospaukama vaihtaa nopeasti paikkaa ja aamupäivällä hävinneiden paukamien tilalla saattaa iltapäivällä ilmestyä uusia muutoksia toisille alueille. Paukamia voi tulla mihin kohtiin tahansa ja niiden määrä voi vaihdella muutamasta jopa kymmeniin tai satoihinkin.
Rajussa nokkosihottumassa silmät ja kieli saattavat turvota. Äärimmäistapauksissa hengityselinten limakalvojen turpoaminen saattaa aiheuttaa hengenahditusta (anafylaktinen reaktio). Jos laukaiseva tekijä kulkee suoliston kautta, saattaa oireena esiintyä ripulia.
Miten nokkosihottuma todetaan?
Nokkosihottuma on helppo tunnistaa sen ulkonäön perusteella. Usein käy kuitenkin niin, että ihottuma saattaa olla oireeton juuri kun pääsee lääkäriin. Potilaan selostama tyypillinen taudinkuva riittää lääkärille taudin tunnistamiseksi. Pahimmassa vaiheessa otettu valokuva saattaa olla hyödyksi.
Ihan toinen asia on selvittää taudin taustalla olevia mahdollisia laukaisevia tekijöitä. Nokkosihottuma jaetaan akuuttiin ja krooniseen muotoon taudin keston perusteella ja mahdollisia taudin laukaisevia tekijöitä lähdetään usein selvittämään vasta, kun tilanne kroonistuu eli on kestänyt 2-3 kuukautta. Voimakasoireisen akuutin nokkosihottuman syy on kuitenkin pyrittävä selvitettämään mahdollisimman nopeasti.
Kroonisen nokkosihottuman selvityksiin kuuluvat verikokeet, ulostetutkimukset, virtsatutkimukset ja röntgenkuvaus. Tutkimusten laajuus riippuu osin oireiden voimakkuudesta ja kestosta. Valitettavasti on niin, että vaikka kuinka perusteellisesti ja kalliisti tutkitaan, pystytään laukaisevat tekijät tunnistamaan vain noin 28%:sa tapauksia.
Miten hoidetaan?
Vaikka syy nokkosittumaan usein jää epäselväksi, on hyvä muistaa, että tauti rauhoittuu yleensä itsestään noin 80% tapauksista, vaikka siihen voi mennä kuukausia ja joskus muutama vuosikin.
Nokkosihottuman oireet saa yleensä pidettyä kurissa antihistamiini-lääkkeillä, jotka nokkosihottumassa lievittävät myös kutinaa . Nykyään anti-histamiineissa on valinnan varaa ja käytettävissä on myös ei-väsyttäviä vaihtoehtoja.
Jos antihistamiini ei yksin ole riittävän tehokas voidaan lisähoitona antaa kortikosterodia suun kautta lyhyenä kuurina tai SUP valohoitoa , jotka saattavat rauhoittaa oireita.
Ohje
Nokkosihottuma on niin tavallinen iho-oire, että lähes kaikki kokevat nokkosihottuman joskus elämänsä aikana. Akuutti raju nokkosihottuma, varsinkin jos siihen liittyy limakalvo-oireita ( hengenahdistus, kielen turpoaminen, ripuli) on syy hakeutua päivystyksenä lääkäriin. Pitkään kestänyttä nokkosihottumaa lähdetään tarkemmin selvittämään, jos tilannne on jatkunut 2-3 kuukautta.
|