Kuolemaan liittyvät ajatukset
Julkaistu 18.11.2005

Tähänastisen tiedon valossa näyttää siltä, että puhdas, lievä masennustila itsessään ei vielä kovin merkittävästi lisää itsemurhan riskiä. Suomessa ja monessa muussakin länsimaassa itsemurhien määrä on vähentynyt 1990-luvulla masennuslääkkeiden käytön lisääntyessä.
Vielä paljon tavallisempaa kuin itsemurha on itsetuhokäyttäytyminen. Se voi ilmetä riskien ottamisena liikenteessä, päihteiden liikakäyttönä, vaarallisina harrastuksina, fyysisen sairauden hoidon laiminlyömisenä tai oman terveyden kohtuuttomana rasittamisena. Vaikka masennustilat ovat yleisempiä naisilla kuin miehillä, on itsemurhan riski suurempi miehillä kuin naisilla.
Itsemurhan riskitekijöitä
Itsemurhariski todennäköisesti kohoaa depression vaikeutuessa. Poikkeuksellisen syvään toivottomuuteen oman tulevaisuutensa suhteen liittyy tavanomaista korkeampi itsemurhan riski. Aikaisempaa itsemurhayritystä pidetään merkittävänä riskitekijänä ja perheessä sattuneiden itsemurhien katsotaan myös lisäävän riskiä. Masennustilan ohella muut samanaikaiset mielenterveyden häiriöt, kuten päihde- tai persoonallisuushäiriöt ovat aivan erityisen suuria riskitekijöitä itsemurhayrityksille tai itsemurhalle.
Laukaisevana tekijänä ovat usein kielteiset muutokset elämäntilanteessa. Erityisesti läheisen ihmissuhteen katkeaminen tai jonkin tärkeän psyykkisen tuen menetys voi herättää vihaa, kostonhalua, syyllisyyttä tai häpeää. Myös köyhyys ja huono sosiaalinen asema ovat yhteydessä suureen itsemurhavaaraan. Kaiken kaikkiaan itsemurhariski koostuu monista sekä ajankohtaisista että toisaalta myös pitempään vaikuttaneista tekijöistä. Monet tekijät toisaalta suojaavat itsemurhavaaralta. Itsemurha on siis monitekijäinen prosessi, jonka ehkäisyssä masennuksen ja samanaikaisten muiden mielenterveyshäiriöiden hoito on mitä tärkeintä.
Aiheesta keskusteleminen voi helpottaa
Kun ihminen ilmaisee itsemurha-ajatuksiaan, ne sisältävät aina viestin, johon liittyy avunpyyntö ja toive vastauksesta. Useimmiten itsetuhoajatukset hälvenevät asianmukaisessa hoidossa. Asian esille ottaminen ei vielä provosoi itsetuhoisuutta. Aiheesta puhuminen tuo esiin sen, mitä masentunut ihminen itse siitä ajattelee. Ajatusten vakavuutta voi arvioida osin sen pohjalta kuinka pysyviä ja pakonomaisia ne ovat.