Masennus ja sen oireet

 

Vaikka lievästi masentunut usein kykeneekin käymään töissä ja se voi monesti olla masennuksen ennusteen kannalta hyväksikin, voivat jotkut masennusoireet, kuten muistivaikeudet, keskittymiskyvyttömyys, arvottomuuden tunteet ja itsehalveksunta olla hyvinkin tuskallisia ja invalidisoivia. Syvä toivottomuus tulevaisuuden suhteen nostaa itsetuhoisten ajatusten määrää ja mahdollisuutta.

Toimintakyvyttömyys ei aina lievity yhtä nopeasti kuin sen oireet. Toimintakyky palautuu hitaammin ja voi olla viikkoja heikentynyt sen jälkeen, kun oireet ovat hävinneet. Tähän voi vaikuttaa masennukseen liittyvä itsetunnon lasku ja toisaalta masennustilan aiheuttama pettymyksen ja häpeänkin kokemus. Kielteinen kuva omasta arvosta ja selviytymiskyvystä korjautuu hitaammin kuin muut masennuksen oireet. Erityisesti itseltään paljon vaativille persoonallisuuksille liian varhainen ja vajaakuntoinen yrittäminen entisiin toimiin voi vaikeuttaa tilannetta entisestään.

Masentuneena toiminnallisuus hidastuu silminnähden. Äärimuodoissaan masennus näkyy pysähtyneisyytenä. Olemukseltaan ihminen vaikuttaa selvästi vanhentuneelta ja ilmeettömältä. Joskus masennus voi näkyä yksitoikkoisina ja toistuvina liikesarjoina.

Masennustiloihin liittyvä työkyvyttömyys on yleisin psykiatrinen syy työkyvyttömyyseläkkeelle Suomessa. Tähän vaikuttanevat masennuksen entistä parempi diagnosointi ja työelämän kohonnut vaatimustaso psykososiaaliselle toimintakyvylle. Viime vuosina muutos on ollut erityisen nopeaa.

Japanissa tehdyssä laajassa työkuormitusta mittaavassa tutkimuksessa saatiin tulokseksi, että puutteelliset mahdollisuudet vaikuttaa työtahtiin ja samanaikaiset työn suuret vaatimukset altistavat depressiolle. Sen sijaan ns. objektiiviset kuormitusmittarit, vuorotyö, työssä hiljattain tapahtuneet muutokset tai ylityöt, eivät olleet yhteydessä depressioon.