Ihon sienitaudit

Kynsisieni

Kynsisieni eli -silsa on kynnen sienitulehdus. Kynnessä oleva sieni-infektio ei ole hengenvaarallinen ja harvoin edes haittaa aiheuttava. Sienen infektoima kynsi voi kuitenkin aiheuttaa monenlaista harmia. Epämuodostunut kynsi voi estää tiukkojen kenkien käytön, repiä sukat rikki ja sieni voi tarttua muihin ihmisiin. Sienikynsi voi toimia myös infektioporttina bakteereille, jotka voivat aiheuttaa esimerkiksi ihonalaisia tulehduksia. Ennen kaikkea kynsisieni on esteettisesti ruma.

Oireet

Kynsisieni on tavallisimmin varpaankynsissä (ks. kuva). Usein se on yhdessä tai korkeintaan muutamassa kynnessä, tyypillisimmillään isovarpaassa. Sormien kynsissä kynsisientä tavataan noin viisi kertaa harvemmin kuin varpaan kynsissä, eikä juuri koskaan ilman samanaikaista varpaan kynnen tulehdusta. Kynsisieni on yleensä aikuisten sairaus ja se on lapsilla harvinainen. Valtaosa kynsien sieni-infektioista on silsasienten aiheuttamia, jolloin puhutaan myös kynsisilsasta.
Tavallisimmin kynsisilsa alkaa kynnen kärki- tai sivuosien juosteisista, kellertävistä värimuutoksista. Täältä kynsisilsa etenee kohti kynnen keskustaa ja tyveä. Edetessään kynsisilsa paksuntaa ja haurastuttaa kynttä. Harvinaisempi kynsisilsan muoto on pinnallinen valkoinen kynsisilsa, joka on kynsilevyn pinnan sairaus. Kaikki kynnen sieni-infektiot voivat johtaa dystrofiseen (dystrofia = surkastuminen) kynsisilsaan, joka tuhoaa kynnen. Usein kynsisilsapotilaalla on myös jalkapohjan tai varvasvälin sieni-infektio.
Kaikki kynnen paksuuntumat ja epämuodostumat eivät ole silsaa. Esimerkiksi huonosti istuvan kengän jatkuva hankaus johtaa helposti varpaankynnen osittaiseen irtoamiseen ja paksuntumiseen, mikä voi muistuttaa kynsisilsaa. Myös psoriasikseen liittyy kynsimuutoksia, jotka silloin tällöin muistuttavat kynsisilsaa. Nämä muutokset ovat kynsisilsasta poiketen selvemmin nähtävissä sormien kuin varpaan kynsissä.

Aiheuttaja

Kynsien sieni-infektioita aiheuttavat dermatofyytit eli silsasienet, joita ovat Trichophyton-, Microsporum- ja Epidermophyton-sukujen lajit. Joskus infektion voivat aiheuttaa homeet tai hiivat, mutta yli 90 % kynsien infektioista on dermatofyyteistä aiheutuvia. Sieni-infektion saa helpoiten laiminlyömällä jalkahygienian ja käyttämällä paljon julkisia tiloja, joissa kuljetaan avojaloin.

Diagnoosi

Sieni-infektion diagnoosi perustuu kliiniseen kuvaan ja sieninäytteen tutkimiseen. Sieni-infektion diagnoosiin tarvittava näyte otetaan sienen etenemisvyöhykkeestä syvältä terveen ja sairaan kynnen rajalta. Silsaa ei saa olla hoidettu edeltävästi ennen näytteen ottamista, vaan hoidon ja näytteenoton välillä tulee suun kautta otettujen lääkkeiden kohdalla olla vähintään kuusi kuukautta ja paikallishoitovalmisteilla (esim. jauhe, voide) kuusi viikkoa.

Hoito

Kynsisilsa ei parane itsekseen. Toisaalta, mikäli kynsisilsan aiheuttama haitta on potilaalle pelkästään kosmeettinen, ei sitä suinkaan aina ole syytä hoitaa - etenkään kun ottaa huomioon lääkehoitojen kalliin hinnan, pitkän keston ja suhteellisen huonon tehon.
Kynsisilsan paikallishoitona voidaan käyttää amorolfiinilakkaa, joka auttaa vain aivan kynnen kärjessä tai pinnalla sijaitsevaan sieni-infektioon. Hoitoa jatketaan kerran viikossa, kunnes kynsi on täysin parantunut. Hoitoaika saattaa olla jopa 12 kuukautta varpaiden kynsissä ja sormien kynsissä 6 kuukautta. Paksujen ja karstoittuneiden kynsien urealiuotushoito parantaa hoitotulosta. Urealiuotushoidon tekee jalkojenhoitaja.
Tehokkain hoito kynsisilsaan on terbinafiini, jota annostellaan kerran päivässä kolmen kuukauden ajan varpaan kynsisilsassa ja kuuden viikon ajan sormen kynsisilsassa. Atsoli -lääkkeisiin kuuluvat itrakonatsoli ja flukonatsoli ovat myös käytössä jalkasilsan hoidossa. Itrakonatsolipulssihoidossa potilas ottaa viikon jaksoina kuukauden välein lääkettä. Hoito kestää kolme kuukautta. Sieni-infektioiden hoidossa lääkekuurin kestoaika ei vastaa kynnen paranemisnopeutta, vaan kynteen hakeutunut lääkeaine vaikuttaa siellä kuukausien ajan ja lopullinen hoitotulos on nähtävissä vasta tällöin.
Sieni-infektioiden hoito ei ole täysin ongelmatonta. Suun kautta nautitut lääkkeet saattavat aiheuttaa sivuvaikutuksia ja haitallisia yhteisvaikutuksia joidenkin muiden lääkkeiden kanssa. Lisäksi ne ovat suhteellisen kalliita, hoitotulos ei ole aina täydellinen, eikä kuuri estä taudin uusiutumista.

Seuranta

Infektoituneesta kynnestä voidaan ottaa hoidon lopullisen tuloksen jälkeen näyte, josta analysoidaan taudinaiheuttajan esiintyminen. Useimmiten parantumisen varmistamiseksi riittää, että kuukausien kuluessa voidaan todeta kynnen normaalin ulkonäön palautuminen.

Periytyvyys

Kyseessä ei ole periytyvä sairaus.

Yleisyys

Suomessa dermatofyytit ovat lähes aina sieni-infektioiden aiheuttajina. 11 % aikuisvestäöstä sairastaa kynsisilsaa. Lapsilla kynsisilsaa tavataan harvoin.

Ennuste

Terbinafiinilla varpaankynnen viljelylöydös pysyy negatiivisena yli vuoden ajan 70-80 %:lla potilaista ja itrakonatsolilla 40-50 %:lla.
Kynsisilsa on valitettavan herkästi uusiva tauti. Trichophyton rubrum -silsasieni on hyvin yleinen normaalissa elinympäristössä, ja etenkin kylpylöissä sekä uimahalleissa olisi aina muistettava suojata jalkansa käyttämällä henkilökohtaisia sandaaleja. Mikäli päätyy hoitamaan kynsisilsainfektionsa, voi uusiutumisen ehkäisemiseksi olla paikallaan uusien jalkineiden hankinta tai entisten käsittely vaikkapa sienilääkepuuterilla. Silsa iskee helpoiten vaurioituneeseen kynteen, ja siksi silsainfektion ehkäisemiseksi on syytä kiinnittää huomiota kynsien hyvinvointiin yleensäkin ja sopivien jalkineiden valintaan etenkin liikuntaharrastuksissa.

Viitteet

Lääkärin tietokannat, YKT