Sydän-ja verisuonitaudit

Verenkiertojärjestelmä

Julkaistu 22.04.2009

Verenkiertojärjestelmä eli kardiovaskulaarinen järjestelmä muodostuu verisuonistosta, joka kuljettaa verta elimiin ja kudoksiin, sekä pumppaavana moottorina toimivasta sydämestä. Hapettunutta verta ulos sydämestä kuljettavat verisuonet eli valtimot ovat kovan paineen ja jatkuvan sykkivän virtauksen alaisia. Suonia, jotka palauttavat verta sydämeen hapetettavaksi kutsutaan laskimoiksi. Laskimoissa vallitsee paljon alhaisempi paine.

Valtimoiden sisäpintaa peittää ohut solukerros nimeltään endoteeli. Endoteelin alla on lihaskerros, joka vastaanottaa valtimon läpimittaa ohjaavia signaaleja endoteelilta ja ulkoisilta hermoilta. Lihaskerroksen supistuminen lisää vastusta sydämestä tulevan veren virtaukseen, mikä taas lisää verenpainetta.

Supistumisen toinen vaikutus on veren virtauksen rajoittaminen tiettyihin kudoksiin.

Sydämen nelilokeroinen paine- ja imupumppu koostuu kahdesta kammiosta ja eteisestä, joita molempia on yksi vasemmalla ja oikealla puolen. Sydämen läpät eli venttiilit ohjaavat verenvirtausta lokeristoissa oikeaan suuntaan. Sydän on lihaskudosta ja sitä kutsutaan myokardiumiksi. Sydämen lihaskudos on paksuimmillaan vasemmassa kammiossa, joka on sydämen tärkein pumppaava elementti. Vasemman kammion kohdalla olevan sydänlihaksen rytmikäs supistelu luo paineen, joka riittää kuljettamaan veren valtimoiden läpi elimiin ja kudoksiin johtaviin hiussuoniin. Tätä painetta kutsutaan systoliseksi verenpaineeksi eli yläpaineeksi. Supistumisen jälkeen sydänlihas rentoutuu ja kammiot laajenevat, jolloin veri pääsee sisään ennen seuraavaa supistumista. Nämä rytmiset supistelut voidaan tuntea pulssina. Supistuminen tapahtuu, kun sydämen yläosassa esiintyvät sähkösignaalit leviävät sydänlihakseen ja saavat näin lihaskudokset supistumaan. Supistumisten nopeus harmonisoidaan lihasten, elinten ja muiden kudosten tarpeiden mukaan niin, että työn ja levon, aktiivisuuden ja passiivisuuden välillä vallitsee tasapaino.

 

Sydänlihaksen huollosta vastaavat aorttaläpän yläpuolelta lähtevät kaksi sepelvaltimoa jotka tuovat hapettunutta ja ravinnerikasta verta sydänlihassoluille.

 

klinikkauutisia

Omega-3-lisät tuskin vaikuttavat lapsen kehitykseen HS: Usea popsii turhaan kalaöljykapseleita Omega-3-rasvat hyödyttömiä sydänvaivoja vastaan Omega-3-rasvoilla ei odotettua terveysvaikutusta Omega-3-rasvahappojen sydänhyödyt odotettua vaatimattomampia Lisää uutisia »

extra

Tiesitkö tämän rasvoista? Omega-3-rasvahapot Sydän-ja verisuonitaudit Reumataudit Aivot, mieli ja muisti