Flunssa vai allergia?
Pitkittyneiden flunssaoireiden taustalla voi
usein olla allergia. Noin 15 % suomalaisesta aikuisväestöstä
sairastaa jonkinlaista allergista nuhaa. Jatkuva nenän tukkoisuus tai toistuvat
poskiontelontulehdukset ovat harvoin varsinaisesti infektion aiheuttamia
oireita, vaan sen sijaan seurausta jonkin allergeenin aiheuttamasta kroonisesta
(jatkuvasta) nenän limakalvojen ärsytystilasta. Allergiaa aiheuttavia aineita, allergeeneja ovat esimerkiksi
eläinten hilse, huonepöly ja ilman epäpuhtaudet ja siitepölyt. Tällaiset
allergeenit saavat aikaan nenän ja poskionteloiden limakalvolla turvotusta ja
limaneritystä. Allergiseen nuhaan liittyy useimmiten aivastelu sekä kirkas ja
vetinen vuoto nenästä. Samalla voi esiintyä myös silmäoireita, kuten silmien
kirvelyä, vetistystä, punoitusta ja valonarkuutta. Allergiselle nuhalle on
usein tyypillistä kausiluonteisuus siitepölyaikoihin liittyen. Tällöin
nuhakaudet ajoittuvat tyypillisesti keväälle ja kesälle, kun taas nuhakuumeiden
esiintymishuiput ajoittuvat syksyyn ja talveen. Allergista nuhaa sairastavalla
potilaalla on usein myös samanaikaisesti astma.
Allergisen
nuhan lisäksi erilaisista yliherkkyysnuhista (ei-allergisesta kroonisesta
nuhasta) kärsii vielä 10 % aikuisväestöstä. Yhteensä siis joka neljäs aikuinen
kärsii jossain vaiheessa elämäänsä allergistyyppisestä nuhasta.
Ei-allerginen yliherkkyysnuha oireilee
tyypillisesti ympäri vuoden, erityisesti ulkoilmassa. Ärsyttäviä tekijöitä
yliherkkyysnuhasta kärsivälle ovat mm. veto, lämpötilanvaihtelu, tupakansavu,
jotkut tuoksut ja mausteinen ruoka.
Allergisen nuhan epäily ja toteaminen tapahtuu
tyypillisten kausiluontoisten tai tiettyyn allergeenialtistukseen yhteydessä
olevien oireiden perusteella. Lisätutkimuksina voidaan tehdä ihopistokokeita ja
verikokeita allergian ja tietyn spesifisen allergeenin selvittämiseksi. Usein
ympäri vuoden esiintyvän yliherkkyysnuhan toteaminen on hieman hankalampaa,
mutta samoja allergiatestejä voidaan käyttää mahdollisen allergian
poissulkuun. Lisäksi nenän
limakalvolta otetulla sivelynäytteellä voidaan etsiä limakalvolla mahdollisesti
olevia ”allergiasoluja” ja näin voidaan erottaa toisistaan allerginen ja
ei-allerginen nuha.