Uutisia ravinnosta

Lihansyönti mahdollisti ihmislajin menestyksen

Metsästyksen ja lihansyönnin opettelu mahdollistivat ihmislajin evolutionaarisen menestyksen. Tämä yleisesti hyväksytty teoria on saanut lisää lihaa luittensa ympärille nyt myös Lundin yliopiston tutkijoiden toimesta – lihasyönnin lisääntyminen ihmispopulaatiossa ilmeisesti myötävaikutti myös ihmislasten vierottamisen nopeuteen, mahdollistaen näin suuremman lisääntymistahdin.

Metsästyksellä menestykseen

Metsästyksen oppiminen oli ratkaiseva käänne ihmiskunnan historiassa. Metsästyksen onnistuminen vaati varhaisilta ihmisiltä hyvää viestintää, päättelykykyä ja työkalujen käyttöä. Kaikkien näiden aivojen kapasiteettia lisäävien tekijöiden lisäksi lihansyönti myös mahdollisti aivojen koon kasvun.

-    Lihansyönnin on tiedetty entuudestaan mahdollistaneen varhaisten ihmisten aivojen koon kasvun. Koskaan aikaisemmin ei kuitenkaan ole osoitettu lihansyönnin ja rintaruokinnan vahvaa yhteyttä toisiinsa. Lihansyönti mahdollisti rintaruokinnan, joka taas lyhensi synnytysten välistä aikaa oleellisesti. Tällä on ollut ratkaiseva vaikutus ihmislajin menestyksekkääseen leviämiseen ympäri maailman, toteaa kehityspsykologi Elia Psouni Lundin yliopistosta.

Ihmislajin lyhyt imeväisaika

Luonnollisen hedelmällisyyden omaavissa ihmisyhteisöissä rintaruokinnan keskivertopituus on 2 vuotta ja 4 kuukautta. Kun tätä aikaa verrataan ihmisen suurimpaan mahdolliseen ihmisiänpituuteen, joka on n. 120 vuotta, voidaan päätellä ihmisen rintaruokinta-ajan olevan lyhyt verrattuna muihin eläinlajeihin. Esimerkiksi simpansseilla rintaruokinta kestää 4 – 5 vuotta, simpanssien eläessä noin 60 vuotiaiksi.

Näennäinen ero ihmis- ja eläinlajien rintaruokinta-aikojen välillä typistyi Lundin yliopiston tiedemiesryhmän sijoittaessa luvut heidän kehittelemäänsä yhtälöön, joka otti huomioon myös aivojen kehityksen ja ruokavalion koostumuksen.

Lihansyöjälajit vierottuvat nopeammin

Sijoittaessaan luomaansa yhtälöön 70 eri nisäkäslajin tiedot aivojen koosta ja ruokavaliosta Lundin tutkijat huomasivat, että lihansyöjälajien pienimmät vierottuivat rintaruokinnasta nopeammin kuin kasvinsyöjä- ja kaikkiruokaiset lajit. Lajit, joiden ruokavaliosta 20 prosenttia sisälsi lihaa, laskettiin lihansyöjiksi.

Syyksi lihansyöjien nopeampaan rintaruokinnasta luopumiseen johtuu tutkijoiden mukaan siitä, että kyseisten lajien aivot kasvavat nopeampaa lihapitoisen ravinnon ansiosta. Aivojen ohitettua tietyn kehitysvaiheen lajien lapsiyksilöt automaattisesti luopuvat rintaruokinnasta.

Tutkijoiden toteama malli toteutui myös ihmislajin kohdalla. Ihmislajin imeväisiän pituus kävi käsi kädessä tutkittujen 70 nisäkäslajin imeväisikien kanssa. Kuten vaikka miekkavalailla, ferreteillä, panttereilla, myös ihmisellä imeväisikä on suhteellisen lyhyt. Imeväisiän ero lähimpiin sukulaisiimme gorillaan ja simpanssiin näyttäisi siis johtuvan pelkästään siitä syystä, että ne ovat kasvissyöjiä tai kaikkiruokaisia.

-    Se että ihmislaji ei juurikaan eroa asian suhteen muista eläinlajeista, voidaan totta kai ymmärtää provokatiivisena väitteenä. Pidämme ajatuksesta, jonka mukaan kulttuurimme erottaa meidät muista eläinlajeista. Tutkiessamme kuitenkin rintaruokintaa ja vierottamista koko ihmslajin näkökulmasta ei kulttuurisia tai sosiologisia syitä tarvitse esitellä – kyseiset ihmiselon piirteet noudattavat biologian lainalaisuuksia, Psouni toteaa.

Psouni myös alleviivaa, että heidän tekemänsä tutkimus tarkastelee ainoastaan ihmisevoluutiota, eikä tutkimus näin ollen ota kantaa nykyajan ruokavalioihin ja elämäntapoihin.

Lähde:

eurekalert.org

Lue lisää:

Lihansyönnin vähentäminen voisi vähentää syöpiä

Lihansyönti saattaa suurentaa keuhkosyövän riskiä

Liha ja tupakka yhteydessä leukemiariskiin