Kiitoksia Tohtori.fi lukijoille. Sivusto uudistuu loppuvuoden aikana ja jatkossa löydät Tohtorin sisällön Terve.fi -sivuilta. Tämä takia et mahdollisesti löydä etsimääsi täältä tai sinut ohjataan Terve.fi -sivulle.

Suuklinikka
Etsi lääkäri
Etsi hammaslääkäri
Suuklinikka Kärsitkö vihlovista hampaista tai pahanhajuisesta hengityksestä? Suuklinikasta apu suun ongelmiin liittyvissä asioissa.

Kumppanin sisältöä

Pienempi fontti Suurempi fontti   Tulosta Lähetä ystävälle

Hammaslääkäreiden ja lääkäreiden yhteistyö edistää uniongelmien ratkaisua

Julkaistu 20.02.2012

 Hammaslääkäreiden ja lääkäreiden yhteistyö edistää uniongelmien ratkaisuaUnenaikaiset hengityshäiriöt ovat merkittävä taustatekijä kun puhutaan huonosta jaksamisesta, työssä uupumisesta, masennuksesta ja vetämättömyyden tunteesta. Tavallisin unenaikainen hengityshäiriö on kuorsaus. Kun unen aikana tulee hengityskatkoksia, puhutaan uniapneasta. Molempiin on olemassa tehokkaita hoitokeinoja. PlusTerveys haastaa lääkäreiden lisäksi hammaslääkärit mukaan talkoisiin, sillä ratkaisuja ongelmaan voi löytyä molempien vastaanotolta. 


- Unihäiriöiden ongelman ydin on usein ylähengitysteissä, johon hammaslääkäri vastaanotollaan näkee. Muutamalla kysymyksellä jaksamiseen ja unen laatuun liittyen myös hammaslääkärissä voitaisiin edistää uniongelmien hoitoa. PlusTerveydessä olemme keskustelleet tästä yhteistyöstä. Sekä lääkärit että hammaslääkärit ovat suhtautuneet asiaan hyvin positiivisesti ja lähteneet hyvin talkoisiin mukaan, korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Miikka Peltomaa PlusTerveys Korvalääkärikeskus Ainosta sanoo.

Keskeinen hammaslääkärin toimialaan kuuluva hoitomuoto on kuorsauskisko, joka asetetaan hampaisiin paikalleen yöksi. Kisko pitää alaleuan hyvässä asennossa, jolloin myös hengitystiet pysyvät auki. Peltomaa ehdottaa, että myös hammaslääkäri voisi antaa potilaalle lähetteen tarkempiin tutkimuksiin.

- Tulokset hammaslääkärin ja lääkärin yhteistyöstä ovat olleet hyviä. Tärkeää on, että ihmiset saavat apua uniongelmiinsa ja eri alojen asiantuntijat ovat yhdessä edistämässä potilaiden hoitoa, Peltomaan kanssa yhteistyötä tehnyt hammaslääkäri Ari Mäkelä PlusTerveys Hammaslääkärikeskus Jannesta kertoo.

Peltomaan mukaan unenaikaisilla hengityshäiriöillä on merkittävä vaikutus työssä jaksamiseen ja masennukseen. Kuorsausta pidetään usein sosiaalisena haittana, mutta siitä kärsii myös kuorsaaja itse. Kuorsausta esiintyy niin miehillä, naisilla kuin lapsillakin, ja noin 2 miljoonaa suomalaista kuorsaa.

- Kuorsaus heikentää unen laatua. Esimerkiksi kuorsaava lapsi saatetaan diagnosoida virheellisesti ylivilkkaaksi ja diagnoosiksi saatetaan saada jopa ADHD. Kun lapsen kuorsaus hoidetaan, muuttuu diagnoosi nopeasti ja esimerkiksi lapsen koulumenestys saattaa parantua dramaattisesti, Peltomaa sanoo.

- Unihäiriöt ovat myös merkittävä riskitekijä turvallisuudelle monissa työtehtävissä, esimerkiksi rekka-auton tai veturinkuljettajan ja lennonjohtajan työssä, puhumattakaan henkilön omasta ajoturvallisuudesta. Väsymys liikenteessä on suurempi kuolemaan johtavien onnettomuuksien aiheuttaja kuin rattijuopumus, Peltomaa muistuttaa.

Uniapnea on vakava kansansairaus 


Uniapnea tarkoittaa nukkuessa tulevia lyhyempiä tai pidempiä hengityskatkoksia, ja siihen liittyy usein voimakas kuorsaus. Suomalaisista miehistä noin 4 prosenttia ja naisista 2 prosenttia sairastaa uniapneaa, yhteensä noin 150 000 suomalaista. Kyseessä on siis kansansairaus.

”Uniapnea on vakava sairaus, joka vaikuttaa arkipäivään ja jaksamiseen. Lisäksi uniapnea on itsenäinen riskitekijä verenpainetaudille ja kasvattaa selvästi riskiä sairastua krooniseen eteisvärinään. Uniapnea moninkertaistaa sepelvaltimotaudin riskin keski-ikäisillä, lisää sydäninfarktin ja kuolemanvaaran riskiä ja aivoinfarktin ilmaantuvuutta. Kyse ei siis ole mitättömästä sairaudesta”, Peltomaa sanoo.

Kaksi kolmesta uniapneapotilaasta on ylipainoisia, mutta toisaalta yksi kolmesta on normaalipainoisia. Vaikka painonhallinta on merkittävä tekijä uniapnean hoidossa, hankaloittaa uniapnean aiheuttama väsymys usein painonpudotusta. Uniapnean hoito kannattaakin usein aloittaa heti myös muilla tavoin.

Keskivaikean ja vaikean uniapnean hoidossa käytetään yleisimmin ns. CPAP-maskia, joka kiinnitetään nenälle niskan takaa lenkillä. Maski kiinnitetään letkulla pieneen, parin tiiliskiven kokoiseen moderniin, hiljaiseen laitteeseen, joka syöttää nenälle ilmaa pienellä ylipaineella, jolloin hengitystiet pysyvät auki ja hengityskatkokset loppuvat.

”Kun potilas saa maskin avulla nukuttua ensimmäisen yön kunnolla vuosiin tai jopa vuosikymmeniin, herää hän seuraavana aamuna käsittämättömän virkeänä. Laitteeseen syntyy positiivinen riippuvuus eikä sitä ilman halua enää nukkua. Erään potilaan sanoin hän koki todellisen uudestisyntymisen”, Peltomaa sanoo.

Lisätietoja: Plusterveys

 

Tämä artikkeli on yhteistyökumppanin tuottamaa sisältöä.





Arvostele artikkeli
0.0 (5 arvostelua)
Tämä artikkeli antoi minulle riittävästi tietoa:
Ei pidä paikkaansa Pitää paikkansa



PalveluinfoSivukarttaPalauteMediatiedot