Tohtorilla on asiaa

Lihaskramppi eli suonenveto

Julkaistu 11.09.2006 Lihaskramppi on kivulias, täysin vaaraton ja tavallisesti öisin ilmenevä lihassupistus. Lihaskrampissa lihas supistuu ääriasentoon ja verenkierto heikkenee aiheuttaen hapenpuutteesta johtuvan kivun tunteen. Tarkkaa mekanismia ei kuitenkaan tunneta.

Lihas voi krampata niin silmäkulmassa kuin varpaassakin, mutta tavallisin ja kivuliain se on kuitenkin pohje- ja reisilihaksessa.

Lihaskrampeille altistavat mm. raskaus, elektrolyyttihäiriöt (mm. magnesiumin ja natriumin puutostila), nestevajaus, nesteenpoistolääkkeiden käyttö ja alaraajojen turvotus suonikohjujen vuoksi.

Lihaskramppia voi esiintyä varsinkin rankan urheilusuoritusten jälkeen. Tällöin hikoilun jälkeen elimistössä poistuu lyhyessä ajassa paljon suoloja, magnesiumia ja kalsiumia. Tasapaino palautuu juomalla mehua tai urheilujuomaa.

Omahoito

- Vastaliike auttaa; venytä jännittynyttä lihasta, esimerkiksi pohjelihaskrampissa, ojenna polvea tai koukista nilkkaa.
- Sivele lihakseen voidetta, jossa on tulehduskipulääkettä.
- Hiero kevyesti puserrellen kramppaavaa lihasta.
- Kylmäpakkaus (esim. pakastevihannespussi) auttaa ensiapuna kivuliaassa krampissa.

Ennaltaehkäise lihaskrampit

- Venyttele lihaksia rasituksen jälkeen
- Juo nesteitä ennen rasitusta
- Hiero lihaksia
- Lopeta tupakointi
- Apteekista ilman reseptiä saatavilla magnesiumin, B1-vitamiinin, ja kalsiumin lisäravinteista voi olla apua.

Milloin lääkäriin?

- Itsehoidosta ei ole apua
- Lihaskrampit toistuvat usein. Tällöin verikokeilla voidaan selvittää kalsium- ja magnesium tasapaino. Lääkäriltä voit saada myös reseptilääkettä suonenvetoon.

Lähde: Poliklinikka.fi