Lihaskramppi eli suonenveto
Julkaistu 11.09.2006
Lihaskramppi on kivulias, täysin vaaraton ja tavallisesti öisin
ilmenevä lihassupistus. Lihaskrampissa lihas supistuu ääriasentoon ja
verenkierto heikkenee aiheuttaen hapenpuutteesta johtuvan kivun
tunteen. Tarkkaa mekanismia ei kuitenkaan tunneta.
Lihas voi krampata niin silmäkulmassa kuin varpaassakin, mutta
tavallisin ja kivuliain se on kuitenkin pohje- ja reisilihaksessa.
Lihaskrampeille altistavat mm. raskaus, elektrolyyttihäiriöt (mm.
magnesiumin ja natriumin puutostila), nestevajaus,
nesteenpoistolääkkeiden käyttö ja alaraajojen turvotus suonikohjujen
vuoksi.
Lihaskramppia voi esiintyä varsinkin rankan urheilusuoritusten jälkeen.
Tällöin hikoilun jälkeen elimistössä poistuu lyhyessä ajassa paljon
suoloja, magnesiumia ja kalsiumia. Tasapaino palautuu juomalla mehua
tai urheilujuomaa.
Omahoito
- Vastaliike auttaa; venytä jännittynyttä lihasta, esimerkiksi pohjelihaskrampissa, ojenna polvea tai koukista nilkkaa.
- Sivele lihakseen voidetta, jossa on tulehduskipulääkettä.
- Hiero kevyesti puserrellen kramppaavaa lihasta.
- Kylmäpakkaus (esim. pakastevihannespussi) auttaa ensiapuna kivuliaassa krampissa.
Ennaltaehkäise lihaskrampit
- Venyttele lihaksia rasituksen jälkeen
- Juo nesteitä ennen rasitusta
- Hiero lihaksia
- Lopeta tupakointi
- Apteekista ilman reseptiä saatavilla magnesiumin, B1-vitamiinin, ja kalsiumin lisäravinteista voi olla apua.
Milloin lääkäriin?
- Itsehoidosta ei ole apua
- Lihaskrampit toistuvat usein. Tällöin verikokeilla voidaan selvittää
kalsium- ja magnesium tasapaino. Lääkäriltä voit saada myös
reseptilääkettä suonenvetoon.
Lähde: Poliklinikka.fi
Tohtorilla on asiaa
