Kiitoksia Tohtori.fi lukijoille. Sivusto uudistuu loppuvuoden aikana ja jatkossa löydät Tohtorin sisällön Terve.fi -sivuilta. Tämä takia et mahdollisesti löydä etsimääsi täältä tai sinut ohjataan Terve.fi -sivulle.

Tohtorilla on asiaa

Pienempi fontti Suurempi fontti   Tulosta Lähetä ystävälle

Aikuistyypin diabetes

Julkaistu 08.08.2007

Kesälomakauden päättyessä saattaa monelle tulla yllätyksenä –kenties jälleen kerran- vyötärön kireys työvaatteisiin pukeutuessa. Jos näin kävi, on syytä tarkastaa strategiset mitat eli paino, vyötärön ympärys ja verenpaine. Jos liikunnan harrastaminen on jäänyt vähäiseksi, paino ja vyötärömitta näyttävät kasvavan ja suvussasi on aikuisiän diabetesta, olet vaarassa sairastua aikuistyypin diabetekseen.

Aikuistyypin diabetes, toiselta nimeltään tyypin 2 diabetes (T2D) on elimistön aineenvaihdunnan sairaus, jossa on tyypillistä veren suurentunut glukoosipitoisuus, glukoosin erittyminen virtsaan sekä rasva-aineenvaihdunnan häiriintyminen johtuen insuliinin huonosta toiminnasta ja erittymisen häiriöstä.

Aikuistyypin diabetes on todettu noin 160 000 suomalaisella. Tautia on aiemmin pidetty lähinnä vain iäkkäämpien ihmisten vaivana. T2D on vahvasti perinnöllinen sairaus, johon sairastumisen vaara todellakin kasvaa iän myötä. Nimestään huolimatta tauti ei rajoitu aikuisiin, vaan myös lapset ja nuoret ovat vaarassa sairastua. Sairaus yleistyy nuoremmissa ikäryhmissä samalla, kun ylipaino lisääntyy. T2D:een sairastuneet amerikkalaisnuoret ovat iältään keskimäärin 13-vuotiaita.

Vyötärölihavuus on tärkein aikuistyypin diabeteksen vaaratekijä. Muita vaaratekijöitä ovat vähäinen liikunta, runsasrasvainen, tyydyttyneitä rasvoja ja niukasti kuituja sisältävä ruokavalio, raskauden aikainen diabetes sekä tupakointi. Lisätekijöinä laboratoriokokeissa löytyy uraatti- eli ns. kihtiarvojen sekä maksa-arvojen nousu ja valkuaista virtsassa . Triglyseridipitoisuus ja LDL-kolesteroli ovat usein koholla ja HDL-kolesteroli alhainen.

Aikuistyypin diabetes ja heikentynyt glukoosinsieto ovat osa metabolista oireyhtymää, johon lisäksi kuuluu kohonnut verenpaine ja lisääntynyt veren hyytymistaipumus. Metabolinen oireyhtymä on T2D:sta huomattavasti yleisempi ja siihen kuuluvat osatekijät ovat havaittavissa suurella osalla aikuistyypin diabeetikoista. Loogista onkin, että sekä metabolisen oireyhtymän että T2D.n ehkäisy ja hoito ovat varsin pitkälle yhteneviä: elämäntapatekijät ja niihin vaikuttaminen ovat keskeisessä asemassa.

Useimmiten T2D on sattumalöydös. Tauti etenee oireettomasti vuosien aikana pikkuhiljaa, mutta siitä huolimatta diagnoosihetkellä havaitaan usein merkkejä liitännäissairauksista ja elinmuutoksista. Hoitamattomana metabolinen oireyhtymä ja aikuistyypin diabetes johtavat väistämättä sydän- ja verisuonitauteihin, kuten sepelvaltimotautiin, aivohalvauksiin , ääreisverenkierron huonontumiseen, munuaisten toiminnan heikkenemiseen ja silmänpohjamuutoksiin.

Aikuistyypin diabeteksen hoidon keskeisenä tavoitteena on korjata sekä poikkeavat veren rasva-arvot, kohonnut verenpaine että koholla oleva verensokeri.

Tärkeimpiä hoitokeinoja ovat liikunnan lisääminen, laihduttaminen, mikäli on liikapainoinen sekä tyydyttyneiden rasvojen karsiminen ruokavaliosta. Liikunnan ja painon suhteen on syytä ottaa realistiset tavoitteet. Suosittelen itse alkutavoitteeksi 10% painonlaskua vuoden aikana keinoilla, minkä oletetaan toimivan koko loppuiän ajan. Tällainen saavutetaan vain järkevällä dieetillä ja lisäämällä arki- ja kuntoliikuntaa liikuntaa pysyvästi. Tupakoinnin lopettamiseen tulee pyrkiä aina. Lääkehoito saattaa isäksi olla tarpeen, mutta pillereillä ei koskaan voi korvata terveellisiä elämäntapoja. Kaikki nämä toimenpiteet tukevat toistensa vaikutusta ja parantavat heikentyneen metabolian lisäksi yleiskuntoa, jaksamista ja mielialaa. Elämäntapojen parantaminen tehoaa missä tahansa sairauden vaiheessa: siten voi ehkäistä T2D:n puhkeamista tai viivyttää jo olemassa olevan sairauden pahenemista. Ja mukavaa on tietää myös, että samoilla keinoilla on mahdollista vähentää merkittävästi vaaraa sairastua Alzheimerin tautiin.

 

Tietoa palstan kirjoittajasta, erikoislääkäri Tuula Karhista >>





Arvostele artikkeli
3.5 (4 arvostelua)
Tämä artikkeli antoi minulle riittävästi tietoa:
Ei pidä paikkaansa Pitää paikkansa



PalveluinfoSivukarttaPalauteMediatiedot