Tohtorilla on asiaa

Lemmikit ja terveys

Lemmikkieläimillä on alkuihmisen ajoista lähtien ollut suuri merkitys ihmisen henkiselle ja fyysiselle hyvinvoinnille. Koira kesytettiin vahdiksi ja metsästysavuksi noin 12 000 vuotta sitten. Kissan kesyttäminen aloitettiin myöhemmin Lähi-idässä arviolta 10 000 vuotta sitten, mutta toteutui merkittävänä vasta maanviljelyskauden alkaessa, jolloin kissoja tarvittiin erityisesti hiirien ja rottien pyyntiin. Näin lemmikeillä on ollut merkitystä paitsi seuralaisina, myös tärkeänä osana ihmisen ravinnon hankintaa ja tuholaisten torjuntaa, edistäen täten luonnollisella tavalla terveyttä. Jyrsijät ja kilpikonnat ovat osallistuneet elämäämme jo antiikin Kreikan ajasta lähtien. Aleksanteri Suuren tiedetään tuoneen matkoiltaan papukaijoja ja muita lintuja ihasteltavaksi. 1800-luvulta lähtien lemmikkieläinten määrä on ollut jatkuvassa kasvussa.

Viime vuonna Suomen Kennelliitossa rekisteröitiin kaikkien aikojen ennätys eli yli 50 000 puhdasrotuista koiraa. Kaikkiaan koiria arvioidaan olevan Suomessa noin 600 000. Kissojen määrä liikkuu myös sadoissa tuhansissa; tarkkaa lukumäärää ei tiedetä. Miten nykyolosuhteissa tiiviissä ihmiskontaktissa asuvat eläimet vaikuttavat terveyteemme?

Lapset ja eläimet kuuluvat yhteen. Molemmat herättävät lähes poikkeuksetta hellyttäviä tunteita ja positiivista huomiota. Viktoriaanisella ajalla Britanniassa katsottiin lemmikkieläimien olevan hyödyksi lasten kasvatuksessa opettaen tytöille hoivaamisviettiä ja pojille rajujen tunteiden hallintaa. Tilanne nykypäivänä ei ole juurikaan erilainen. Lemmikit ovat erittäin suureksi hyödyksi sekä tavallisissa kotioloissa että lasten ja nuorten terapioissa ja kuntoutuksessa varsinkin hankalissa mielen ja ruumiin kehityshäiriöissä. Murrosikäinen saattaa säästää sanansa ja purkaa tunteensa aina ymmärtävälle karvaiselle kaverille muun perheen jäädessä paitsioon. Pääasia tuolloin, että tämä eläinkanava on olemassa ja toimiessaan oikein se onkin korvaamattoman tärkeä kontakti.

Kansanterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan Suomessa maatiloilla kasvaneilla lapsilla on todettu vähemmän atopiaa ja allergisia sairauksia. Mekanismin arvellaan välittyvän jo raskausaikana ja varhaislapsuudessa eläin- ja mikrobialtistuksien kautta. Selvästi tiedossa olevaan tai vaikeaan yliherkkyyteen allergisoivan eläimen hankinta on kuitenkin väärä valinta.

Suurin osa lemmikkieläimistä kuuluu keski-ikäisille tai muuten vakiintuneille henkilöille. Eläimen hyvinvoinnin kannalta tasaiset elinolosuhteet ovatkin useimmiten parasta. Sydän-verisuonisairauksien suhteen eläimen suotuisat vaikutukset on julkaistu useissa tutkimuksissa. Myös vastakkaisia tutkimustuloksia on olemassa. Ns. terveelliseen elämään aktivoivat vaikutukset ja terveyshyödyt riippuvat paljolti myös eläinlajin ja rodun valinnasta. Säännöllistä ulkoilua vaativat lemmikit tuovat liikuntaedun lisäksi monesti arkea rikastuttavia sosiaalisia kontakteja. Eläimen kanssa on mahdollista aloittaa uusia harrastuksia ja sitä kautta aktivoida elämää, mikä on aivojen hyvinvoinnin kannalta aina eduksi.

Terapia- ja kaverikoiria ja kissoja hyödynnetään myös pitkäaikaissairaiden ja vanhuksien hoidossa. Yhteys syvästikin dementoituneeseen henkilöön saattaa löytyä eläimen kosketuksen kautta; sanoja ei aina tarvita. Eläimen silityksen on todettu laskevan stressihormoneja, tasoittavan sykettä ja verenpainetta, mistä on hyötyä kaikissa elämän vaiheissa. Akvaarion seuraaminen saattaa olla lääkkeet voittava hoitomuoto virikkeiltään vajaassa laitoksessa ja oiva keino ylläpitää vuorokausirytmiä ja mielenkiintoa elävään elämään, lintujen sirkutuksesta puhumattakaan!

Entäpä eläinten aiheuttamat haitat? Varsinaiset eläimien aiheuttamat, ihmisille välittyvät sairaudet ovat erittäin harvinaisia. Suurin osa eläinten taudeista on ns. lajispesifisiä eli eivät siirry ihmisiin. Tauteja ja tapaturmia syntyy merkittävästi enemmän ihmisten välisissä kontakteissa kuin lemmikkien kautta. Useimmiten haittojen ja kustannuksien mittaaminen on helpompaa kuin pitkälti tunnepuolen kautta välittyvät moninaiset positiiviset hyödyt. Mutta aikaa lemmikki vaatii!

Kesäkissaa tai pentutehtaan paperitonta puudelia ei siis pidä hankkia vaan varautua lemmikistä riippuen vuosien, jopa vuosikymmenten ystävyyteen, joka vaatii myös ihmisosapuolelta oikean asenteen eläimen hankintaan ja hoitoon.

Tietoa palstan kirjoittajasta, erikoislääkäri Tuula Karhista >>