Yhdistelmäehkäisyvalmisteiden haittavaikutukset
Julkaistu 16.04.2009
Yhdistelmäehkäisyvalmisteiden hormonaaliset
haittavaikutukset ovat kiusallisia, mutta yleensä vaarattomia. Etenkin muutaman
ensimmäisen käyttökuukauden aikana voi esiintyä lievää pahoinvointia,
päänsärkyä, nesteen kertymisestä johtuvaa turvotuksen tunnetta, rintojen pingotusta
sekä painon, mielialan ja seksuaalisen halun vaihtelua. Osa oireista johtuu
progestiinista, osa etinyyliestradiolista ja osa molemmista hormoneista.
Kaikille naisille ei haittavaikutuksia kehity samalla tavalla.
Yhdistelmäehkäisyvalmisteille on tyypillistä, että mikä sopii yhdelle, ei
välttämättä sovi toiselle. Valmisteen vaihto toisen tyyppiseen saattaa näin
ollen helpottaa oireita. Valmistetta vaihdettaessa voidaan kokeilla
estrogeenipitoisuuden lisäämistä tai vähentämistä, annostelutavan muutosta tai
vaihtamista toista keltarauhashormonia sisältävään valmisteeseen.
Tavallisimpia syitä, miksi nainen lopettaa yhdistelmäehkäisyvalmisteen käytön,
ovat mielialan muutokset ja masennus, päänsärky, pahoinvointi ja sukupuolinen
haluttomuus.
Yhdistelmäehkäisyvalmisteiden vakavat
terveyshaitat ovat yleensä vain tiettyjen riskiryhmien ongelmia ja ne johtuvat
lähinnä sukupuolihormonien vaikutuksista veren hyytymisjärjestelmään (ks. laskimo- ja valtimotukokset alla).
Yhdistelmäehkäisyvalmisteiden
käyttöön liittyviä haittavaikutuksia
Estrogeenista johtuvia haittavaikutuksia:
Rintojen pingotus
- Turvotus
- Pahoinvointi
- Lisääntynyt valkovuoto
- Ärtyneisyys
Keltarauhashormonista johtuvia
haittavaikutuksia:
- Akne
- Ihon ja hiusten rasvoittuminen
- Ruokahalun lisääntyminen, lihominen
- Sukupuolinen haluttomuus
- Emättimen kuivuus
Molemmista hormoneista johtuvia haittavaikutuksia:
- Läpäisy- ja tiputteluvuodot
- Päänsärky
- Masennus
- Verenpaineen nousu
- Alavatsaturvotus
Laskimotukokset
Laskimotukoksia esiintyy joskus jalkojen syvissä laskimoissa (syvä
laskimotromboosi). Jos verihyytymä lähtee liikkeelle suonesta, jossa se on
muodostunut, se voi kulkeutua keuhkoihin ja aiheuttaa ns. keuhkoveritulpan eli
-embolian.
Syvä laskimotukos voi kehittyä riippumatta siitä, käyttääkö hormonaalisia
ehkäisyvalmisteita vai ei. Laskimotukos voi kehittyä myös raskauden aikana.
Syvän laskimotukoksen riski on yhdistelmäehkäisyvalmisteita käyttävillä naisilla
2-4 kertaa suurempi kuin naisilla, jotka eivät käytä näitä ehkäisyvalmisteita,
mutta riski ei ole niin suuri kuin esim. normaalin raskauden aikana esiintyvä
tukosriski, joka on 6-8 kertainen verrattuna ei-raskaana oleviin.
Riski laskimoveritulpan syntymiseen on ennen kaikkea naisilla, joilla on siihen
perinnöllinen taipumus. Tästä syystä ehkäisymenetelmää valittaessa kartoitetaan
veritulppariskiä lisäävät tekijät, joita ovat perinnöllinen alttius,
aikaisemmin sairastettu laskimoveritulppa, tupakointi, ylipaino ja liikunnan
vähäisyys. Suonikohjut eivät ilmeisestikään ole itsenäinen riskitekijä, mutta
ne saattavat yhdessä muiden tekijöiden kanssa lisätä riskiä. Koska
perinnöllistä laskimotukostaipumusta esiintyy vain noin 4 %:lla väestöstä ja
sen syy saadaan verikokeilla selville ainoastaan puolessa tapauksista,
rutiininomaiseen ehkäisyn aloittavien seulontaan kokeista ei vielä ole.
Suurin laskimoveritulppariski näyttää liittyvän valmisteiden käytön
ensimmäisiin kuukausiin. Mikäli naisella on selviä edellä mainittuja
riskitekijöitä, harkitaan jotain muuta ehkäisymenetelmää. Isojen leikkausten
tai esim. alaraajakipsausten yhteydessä on kohonnut laskimotukosvaara, minkä
vuoksi valmisteen käyttöä suositellaan keskeytettäväksi ennen suunniteltua
leikkausta tai vaihtoehtoisesti ns. hepariinihoidon aloittamista tarvittavaksi
ajaksi.
Valtimotukokset
Ensimmäiset yhdistelmäehkäisytabletit sisälsivät moninkertaisia hormonimääriä
nykyisiin ehkäisyvalmisteisiin verrattuna, mistä johtuen silloiset valmisteet
lisäsivät selvästi myös valtimotukoksien, kuten aivo- ja sydänveritulpan
riskiä. Yhdistelmäehkäisyvalmisteiden haitat liittyvät ilmeisesti sekä
estrogeeni- että progestiiniosaan. Kuitenkin nykyisillä matalahormonisilla
valmisteilla (15 - 30 mikrogrammaa etinyyliestradiolia) näiden komplikaatioiden
riski on joko hyvin pieni tai ei lainkaan lisääntynyt, jos nainen on alle
35-vuotias, eikä tupakoi.
Tupakointi lähes kymmenkertaistaa sydäninfarktiriskin tupakoimattomiin
verrattuna. Yhdistelmäehkäisyn käyttö, tupakointi ja ikä ovat kuitenkin
riskitekijöinä toisiaan vahvistavia, joten tupakoivilla, yli 35-vuotiailla
yhdistelmäehkäisyn käyttäjillä riski on tästäkin syystä moninkertainen eikä
yhdistelmäehkäisyvalmisteita heille määrätäkään, ellei samalla lopeta tupakointia.
Syövät
Kohdunkaulan syöpää on raportoitu ehkäisytabletteja pitkään käyttäneillä hieman
enemmän kuin niitä käyttämättömillä. Tämä voi kuitenkin johtua tartuntoja
ehkäisevän kondominkäytön vähäisemmästä suosiosta e-pillereiden käyttäjien
keskuudessa tai muista seksikäyttäytymiseen liittyvistä seikoista eikä
ehkäisytableteista. Tämä pätee todennäköisesti myös ehkäisyrenkaaseen ja
-laastariin.
Rintasyövän esiintymistä ehkäisytablettien käyttäjillä on tutkittu erittäin
laajoissa tutkimuksissa. Nykykäsityksen mukaan yhdistelmäehkäisyvalmisteet eivät
aiheuta rintasyöpää. Jo alkaneen rintasyövän kehitykseen niillä
sen sijaan näyttää olevan haitallinen vaikutus.
Hormonaaliset ehkäisyvalmisteet
