Yhdistelmäehkäisyvalmisteiden vaikutustapa
Julkaistu 16.04.2009
Yhdistelmäehkäisyvalmisteiksi
sanotaan niitä ehkäisyvalmisteita, joissa on sekä estrogeenia että
keltarauhashormonia. Näistä yhdistelmäehkäisytabletit ovat olleet käytössä jo
1960-luvulta alkaen. 2000-luvulla käyttöön ovat tulleet ehkäisyrengas ja
ehkäisylaastari.
Vaikka yhdistelmäehkäisyvalmisteiden (ehkäisytabletti, ehkäisyrengas ja
ehkäisylaastari) annostelutavat ovat erilaisia, kaikki nämä ehkäisymuodot ovat
vaikutustavaltaan, eduiltaan ja sivuvaikutuksiltaan niin samanlaisia, että
niitä voidaan tässä käsitellä yhdessä. Yhdistelmäehkäisytablettien kohdalla
esitettyä tietoa voidaan pääosin soveltaa myös ehkäisyrenkaaseen ja
ehkäisylaastariin.
Yhdistelmäehkäisyvalmisteissa
on kahta hormonia
Yhdistelmäehkäisyvalmisteet (ehkäisytabletti,
-rengas ja -laastari) sisältävät sekä synteettistä keltarauhashormonia eli
progestiinia että estrogeeniä. Estrogeenina on yleensä synteettinen
etinyyliestradioli, minkä määrä nykyisissä yhdistelmäehkäisyvalmisteissa on 15
- 35 mikrogrammaa vuorokaudessa. Synteettisenä progestiinina käytettävä aine
vaihtelee eri valmisteiden välillä. Yhdistelmäehkäisyvalmistetta, joka sisältää
estrogeenia enintään 30 mikrogrammaa päiväannosta kohti, sanotaan
matala-annoksiseksi eli vähähormoniseksi.
Nykyisissä yhdistelmäehkäisytableteissa
etinyyliestradiolin määrä on 15 - 35 mikrogrammaa tablettia kohti ja
progestiiniosa vaihtelee valmisteiden välillä, minkä vuoksi eri valmisteiilla
voi olla toisistaan poikkeavia ominaisuuksia.
Yhdistelmäehkäisyvalmisteista ehkäisyrengas vapauttaa progestiinin lisäksi
estrogeenia tasaisesti verenkiertoon vain noin 15 mikrogrammaa vuorokaudessa ja
ehkäisylaastari keskimäärin 20 mikrogrammaa vuorokaudessa.
Yhdistelmäehkäisyvalmisteiden
vaikutusmekanismit
Yhdistelmäehkäisyvalmisteiden ehkäisyteho perustuu ennen kaikkea ovulaation
estymiseen. Tämä on pääasiallisesti keltarauhashormonin vaikutusta, joskin
etinyyliestradiolillakin on osuutensa asiassa. Etinyyliestradioli on kuitenkin
alun perin lisätty pillereihin säännöllistämään kuukautisia eli huolehtimaan
kierron kontrollista. Valmisteet estävät munarakkulan kypsymisen ja munasolun
irtoamisen. Lisäksi keltarauhashormoni muuttaa kohdunkaulan liman siittiöitä
huonosti läpäiseväksi, jollainen se on normaalin kuukautiskierron
loppupuolella. Hormonien vaikutuksesta myös kohdun onteloa verhoava limakalvo
eli endometrium ohenee. Vaikutuksen voimakkuus riippuu valmisteen sisältämän
keltarauhashormonin ja etinyyliestradiolin määristä, niiden keskinäisistä
suhteista sekä hormonien annostelutavasta (vaikutusreitistä), mistä johtuen
toiset valmisteet niukentavat kuukautisvuotoja tehokkaammin kuin toiset.
Yhdistelmäehkäisyvalmisteita käytettäessä aivolisäkehormonit (LH, FSH) eivät
vaikuta. Naissukuhormonit (estrogeeni ja keltarauhashormoni) tulevat vereen synteettisessä
muodossa yhdistelmäehkäisyvalmisteesta. Nämä synteettiset naissukuhormonit
viestittävät aivoihin sukuhormonien määrän olevan riittävä, jolloin
aivolisäkehormonien ja tätä kautta munasarjojen oma naissukuhormonituotanto ei
käynnisty. Yhdistelmäehkäisyvalmisteet myös ehkäisevät prolaktiinin erityksen,
joten normaalia imettävän naisen maidontuotantoa ei ole.