Uutiset

7 hyvää syytä syödä kauraa!

Kaurapuuro ei ulkonäöllään koreile. Päinvastoin, erityisesti nirsoileva nuoriso saattaa jättää perinteisen aamupalan väliin juuri olmin ulkoasun ansiosta.

Kaiken kukkuraksi kauran kohtalona on ollut jäädä muiden viljojen varjoon. Pari vuotta sitten intoiltiin rukiista, viime aikoina tapetilla on ollut täysjyvävehnä.

Kauraa ei kuitenkaan kannata unohtaa. Yli kaksituhatta vuotta ihmisen käytössä ollut ravinnerikas vilja on monessa suhteessa mainiota maisteltavaa. Seuraavassa seitsemän kauran parasta ominaisuutta – lue ja haukkaa kauraa viimeistään huomisaamuna!

Kaura alentaa kolesterolia

Ravintokuitu vaikuttaa monella tapaa elimistön toimintaan, ja sitä on tärkeää saada ravinnosta riittävästi. Kuitua on kahdenlaista: liukenematonta, suolen toimintaa edistävää kuitua sekä liukoista kuitua, joka auttaa hallitsemaan veren kolesterolitasoa. Kaurassa on runsaasti juuri liukoisia kuituja.

Kaura sopii keliaakikoille

Kaura ei sisällä gluteenia, joten keliaakikot voivat sisällyttää sen ruokavalioonsa ilman, että heidän terveydelleen aiheutuu haitallisia vaikutuksia. Käsittelyn aikana sen joukkoon kuitenkin päätyy usein pieniä määriä muita viljoja, minkä takia EU luokittelee kauran gluteenipitoiseksi. Pakkausmerkinnät kannattaa siis lukea huolella: Keliakialiiton mukaan keliaakikon elintarvikkeisiin käytettävän kauran gluteenipitoisuus saa olla enintään 20 mg/kg.

Kaurassa on erinomainen proteiinikoostumus

Usein kuulee puhuttavan soijan erinomaisesta proteiinikoostumuksesta. Kaura ei kuitenkaan jää yhtään aasianserkkuaan huonommaksi, sillä myös siinä on runsaasti lysiini-aminohappoa. Muiden viljojen proteiinissa tätä ihmisen tarvitsemaa aminohappoa on liian vähän. Erityisen merkittävässä roolissa lysiini on kalsium-aineenvaihdunnassa ja lihasten kehittymisessä.

Kaurassa on runsaasti vitamiineja

Kauraan on pakattu monenlaisia vitamiineja ja hivenaineita. Kauraa popsimalla saa niin E-vitamiinia, sinkkiä, seleeniä, kuparia, rautaa, magnesiumia ja mangaania. Pitäisikin kai kysyä, mitä raudasta ei saa?

Kaura toimii antioksidanttina

Kaura vaikuttaa kehoon suotuisasti myös suojaamalla elimistön rasvoja hapettumiselta, siis toimimalla antioksidanttina. Kauran sisältämä E-vitamiini on tehokas hapettumisen torjuja, kun taas fytiinihappo suojaa elimistöä ympäristömyrkyiltä.

Kaurasta on moneksi

Kaurasta tehdään sekä suurimoita että jauhoa. Tunnetuin kaurasta tehty ruoka lienee aamupalapöytien kestosuosikki kaurapuuro. Kauraa voi käyttää myös leivonnassa, nakata talkkunaa vaikkapa jugurtin joukkoon tai mutustella kaurakekseinä, välipalapatukkana tai myslinä. Eläinkunnan tuotteita välttelevät ovat jo pitkään nauttineet myös kaurapohjaisista jugurteista ja maidon kaltaisesta kaurajuomasta.

Kaura on kotimaista

Toisin kuin muodikkaat soija, quinoa, durra ja muut eksoottiset viljat, kaura kasvaa erinomaisesti kotimaisissa oloissa. Itse asiassa kauraa on kasvatettu menestyksekkäästi jopa Islannissa! Edes rikkakasvit eivät yleensä häiritse kauran kasvua, sillä se tukahduttaa ne nopean kasvutapansa ansiosta. Kaiken kaikkiaan kaura on siis paitsi terveellistä, myös ekologista lähiruokaa!

Lähteet: HealthCastle.com, Wikipedia, Leipätiedotus, Elovena



Lue lisää:
Miksi täysjyvä on niin hyvää?
Näitä kannattaa syödä! Ravitsemuksellisesti parhaat vihannekset
4 merkkiä liian vähäisestä kuitujen saannista
8 ruokaa, joita tulisi syödä päivittäin
5 helppoa keinoa syödä terveellisemmin ilman kalorien laskemista