Yleislääkäri

Pienempi fontti Suurempi fontti   Tulosta Lähetä ystävälle

Magneettikuvaus

Julkaistu 15.02.2006
Magneettitutkimus on uusinta kuvantamisteknologiaa edustava, elimistölle vaaraton tutkimusmenetelmä. Magneettikentän voimakkuuden perusteella laitteet jaetaan heikkokenttä-, keskikenttä- ja vahvakenttälaitteisiin. Magneettikentän voimakkuus ilmoitetaan tesloina (tesla=T); alle 0,5T:n laitteet ovat heikkokenttälaitteita, 0,5-1T:n laitteet keskikenttä- ja 1T ja sitä vahvemmat vahvakenttälaitteita. Suomessa kehitys on viime vuosina johtanut vahvakenttälaitteiden yleistymiseen, suurin kliinisessä käytössä oleva kenttävoimakkuus on tällä hetkellä 1,5T. Kenttävoimakkuuden noustessa laitteen erotuskyky kasvaa, ja kuvauksella päästään tarkempaan diagnostiikkaan. Myös kuvausaika on vahvakenttälaitteissa yleensä lyhyempi laitteen tehokkuudesta johtuen. Vahvakenttälaitteilla voidaan lisäksi suorittaa useita erikoistutkimuksia (esim. magneettiangiografiat), joita heikommilla kenttävoimakkuuksilla ei kyetä suorittamaan.

Kuvaus perustuu ihmisessä olevien vesimolekyylien sisältämien vetyatomien ytimen magneettiseen momenttiin, l. ydin toimii kuten pieni magneettisauva, jossa on plus- ja miinusnapa. Suurin osa ihmisen elimistöstä on vettä, minkä ansiosta magneettikuvauksella voidaan selvitellä hyvinkin erilaisia asioita. Tutkimuksessa kuvattava alue viedään magneettikentän keskelle, ja erilaisilla kuvausarvoilla suoritetaan useita kuvasarjoja., joiden antamasta informaatiosta muodostetaan tietokonetekniikalla kuvia.

Erityisen hyvin magneettikuvaus soveltuu tuki- ja liikuntaelimistön, keskushermoston (pää ja selkäydin) ja vatsaontelon kuvantamiseen. Magneettilaitteella voidaan kuvata myös verisuonia, esim. kaulan, pään, vatsaontelon ja raajojen alueella. Kuvaus tulee jatkossa pitkälti korvaamaan perinteisen, suonen punktoimiseen perustuvan röntgenangiografian.

Tavallisia kuvauskohteita ovat polvi, nilkka, olkapää, ranne, selkä ja pää. Kuvauksella voidaan osoittaa jänne- ja lihasrepeämät; tulehdukselliset tilat jänteissä tai niiden ympärillä; limapussintulehdukset; nivelten rustovauriot; nivelkierukka- ja ristisidevammat jne. Aivojen erilaisissa taudeissa ja vammoissa magneettikuvaus antaa usein arvokasta tietoa. Selän välilevytyrät tulevat luotettavasti osoitettua magneettikuvauksella. Myös itse selkäytimen vammat ja taudit näkyvät tekniikalla hyvin.

Magneettitutkimus soveltuu melkein kaikille potilaille, mutta sitä ei voida tehdä niille, joilla on sydämentahdistin, insuliinipumppu tai välikorvaproteesi. Kuvausta ei myöskään suositella kolmen ensimmäisen raskauskuukauden aikana. Elimistössä olevat metallit (proteesit, metallisirut, leikkausklipsit) voivat estää tai haitata kuvausta, mutta nämä tapaukset selvitetään tapauskohtaisesti ennen tutkimusta.

Kuvausaika on parhaimmillaan jopa alle puoli tuntia, mutta monimutkaisempien tapausten selvittelyyn voi kulua tuntikin. Joskus voidaan kuvauksessa joutua käyttämään varjoainetta, joka laitetaan joko pinnalliseen laskimoon tai nivelkuvauksissa suoraan nivelen sisään.

Useissa yksityisissä kuvausyksiköissä on käytössä ns. Kelan suorapalautusjärjestelmä, jolloin potilas maksaa tutkimuksesta vain omavastuuosuuden, mikäli hänellä on kliinisen alan erikoislääkärin lähete, SV 3 lomake ja voimassa oleva Kela-kortti.





Arvostele artikkeli
3.6 (7 arvostelua)
Tämä artikkeli antoi minulle riittävästi tietoa:
Ei pidä paikkaansa Pitää paikkansa
Lukijoiden kommentit (2)
Näytä kommentit

AP (vieras)

31.03.2010 11:27

 

Selkeä artikkeli, mutta kuvaukseen menevänä olisin toivonut vielä kappaletta siitä, miten kuvaukseen tulee valmistautua.

 


lpk (vieras)

19.11.2008 20:50

 

Hyvä ja selkeä artikkeli.

 


Kirjoita oma kommenttisi
Kommentti:
Nimimerkki:

Valitse tarkasteeksi "Liikunta" (kohta 1)

Varmistus:



PalveluinfoSivukarttaPalauteMediatiedot