Kiitoksia Tohtori.fi lukijoille. Sivusto uudistuu loppuvuoden aikana ja jatkossa löydät Tohtorin sisällön Terve.fi -sivuilta. Tämä takia et mahdollisesti löydä etsimääsi täältä tai sinut ohjataan Terve.fi -sivulle.

Foorumi
Kirjoittaja Viesti

Suppusuu

Suppusuu

Otsikko: Lopettaako lääkitys vai ei.

Lähetetty: Ti Tam 29. 2013 - 09:12

Lainaa | Ilmoita

Olisko täällä kohtalotovereita joilla olis mielipidettä seuraavaan ongelmaani?

Olen vähän mietiskellyt kannattaisiko minun lopettaa masennuslääkitykseni. Lääkärini kanssa olen asiasta puhunut siinä yhteydessä kun vielä ehdotin annostuksen pienentämisestä, mutta lääkäri vain kaivoi masistestit esiin, totesi että oon lievästi masentunut ja annoksen pienentäminen olisi hoitamatta jättämistä. Hän ehdotti lääkkeen vaihtamista toiseen sillä koin sivuoireina seksuaalisen halukkuuden häviämistä sekä armotonta väsymystä joka aamu tabletin otettuani (oli pakko mennä vielä nukkumaan tunniksi tai kahdeksi.) Tuo mun väsymyksen tunteeni oli muuten myös se ainoa juttu joka käänsi masistestin lieväksi masennukseksi. Lääkärin mielestä se itsessään voi olla masennusta ja siksi emme voisi ottaa riskiä ja vähentää lääkitystä.

Anyway, escitalopram actavis 10mg vaihdettiin Venlafaxiin 75mg lennossa niin, että otettuani viimeisen tabun, pidin 2 lääkkeetöntä päivää ja otin kolmantena päivänä (lääkärin ohjeiden vastaisesti) puolitetun venlan eli 35 mg. Lääkäri antoi ohjeen kokonaiseen mutta ystäväni joka on syönyt venlaa kahden vuotta add:hen neuvoi että puolitan debotin muutamaksi päiväksi ko voi tulla muuten kauhea olo. Näin tein ja olihan elämäni parhaat 3pv ilam lääkettä. Jo heti seuraavana päivänä essin poisjättäminen teki minusta pirteämmän ja iloisen. Seuraavana päivänä tila oli jo melkein hurmosta. Heräsin tosi pirteänä ja iloisena ja työ oli helppoa kun järki juoksi. Huomasin miten paljon helpompaa minun oli loogistaa työjärjestykseni niin että pysyin projektiaikataulussa. Oon tehnyt nyt syksyn aikana niin paljon virheitä töissä ja saanut niistä haukut ja ajatellut että olen huono työntekijä ja masennus tekee minusta idiootin, mutta se taisikin olla lääke.?. Mies huomautti että oon koko ajan yhtä aurinkoa, siis hymyssä suin. Mies rupesi myös tuoksumaan herrrrkullisen houkuttelevalle ja saimme parasta seksiä pitkään aikaan :). Sitten olikin venlan aika. Eka puolikas venla päivä oli ok. Toisena heräsin lihakset jumissa. Jumi paheni kolmantena ja ekana kokonaisena venlapäivänä. Eilen heräsin väsyneenä niinkuin aina. Samoin tänään. Ja tänään huomasin että mies ei tuoksu enää millekkään ja seksivietti on taas kateissa. Tunsin eilen vasymyksen vuoksi myös alakuloa. Tänään ei ole kuitenkaan masistelua vaan ihan ok olo muuten mut vituttaa taas tuo seksuaalisuuden katoaminen. Onneksi kuitenkaan en ole kokenut näinä päivänä mitään viekkareita essistä enkä aloitusoireita venlasta.

Mutta kertokaa te tämän mahdollisesti kokeneet mielipiteenne. Vaikuttaisiko siltä että masikseni voisi olla menneen talven lumia ja kannattaisi lopettaa lääke vai katsoa pitemmälle venlaa? Minulla todettiin toukokuussa 2012 keskivaikea masennus ja olen siis syönyt lääkkeitä jo 9kk. Välillä olen ollut kontrollikäynneissä testien mukaan jo terve mutta lääkäri on pitänyt kiinni puolenvuoden käytännöstä. Siiten tuli taas tämä pimeä marraskuu ja sairastuin uudelleen. Joulukuusta olen aloittanut masiksen lisähoitamisen 10 000 luxin kirkasvalolla joka auttaa sekä tammikuussa aloin syömään e-epaa, karnosiinia sekä foolihappo-beevitsku yhdistelmää. Minulla on toistuva masennus.
Kiva jos jollakulla olisi sanottavaa tähän. lääkärini on kyllä ylimukava ja huolehtiva nainen, mutta työterveyslääkärinä en ole ihan varma hänen tiedoistaan masennuksen hoidossa.

ei lääkkeitä

ei lääkkeitä

Lähetetty: Pe Hel 1. 2013 - 05:29

Lainaa | Ilmoita

" Kelan lääkekorvaustilaston mukaan 1 067 964 suomalaista käytti viime vuonna masennus-, psykoosi-, neuroosi- ja unilääkkeitä. Lasten ja nuorten psyykenlääkkeiden käyttö on kolminkertaistunut 2000-luvulla. 15–24-vuotiaista suomalaisnuorista yli 50 000 sai viime vuonna jotakin psyyken toimintaa säätelevää lääkettä.

Selvästi käytetyimpiä ovat masennuslääkkeet. Niistä eniten kirjoitetaan SSRI-ryhmään kuuluvia selektiivisiä serotoniinin takaisinoton estäjiä.

– Uudemman polven masennuslääkkeet ovat suosittuja, koska välittömät ja näkyvät haitat ovat vähäisemmät kuin vanhemman polven lääkkeissä, kertoo kliinisen psykiatrian professori Jari Tiihonen Tukholman Karoliinisesta instituutista.

Sosiologien mukaan erilaisten keskushermostoon vaikuttavien lääkkeiden käyttö on jo niin yleistä, että suomalainen hyvinvointivaltio on vääjäämättä muuttumassa psykofarmaseuttiseksi yhteiskunnaksi.

Kehitys on huolestuttava. Samaan aikaan kun psyykenlääkkeiden käyttö on lisääntynyt, väkivallanteot ja verilöylyt ovat tulleet osaksi suomalaisten arkea.

USA:ssa nuorten tekemien joukkosurmien taustalta on kaivettu esiin masennuslääkkeiden haittoja. Usean kouluampujan tiedetään käyttäneen masennuksen hoitoon tarkoitettuja SSRI-lääkkeitä.

Kelan lääketilastojen mukaan alaikäisten psyyken lääkitseminen moninkertaistuu murrosiässä.

– Murrosikää on ryhdytty hoitamaan masennuslääkkeillä, ilman että kenelläkään on täsmällistä tietoa lääkehoidon haitoista. Normaalin kasvuun ja kehitykseen liittyvän kipuilun näkeminen lääkehoitoa vaativana oireiluna tai sairautena on äärimmäisen huolestuttavaa, ärähtää sosiologian dosentti Ilpo Helén Helsingin yliopistosta.

SSRI-ryhmän lääkkeiden haittavaikutuksista otsikoissa ovat olleet pääasiassa pysyvät seksuaalitoiminnan häiriöt. Vähemmän puhuttuja haittoja ovat itsetuhoisuus, impulsiivinen ja vastustava käyttäytyminen, yllättävät aggressiot sekä vihamielisyys.

Yhdysvalloissa havaittin 2000-luvun alussa monen kouluampujan käyttävän tai käyttäneen SSRI-ryhmän masennuslääkkeitä.

– Tällainen havainto on tehty, mutta vielä ei voi tehdä tieteellisesti luotettavaa johtopäätöstä siitä, että masennuslääkkeiden käyttö selittäisi elämää tuhoavan käyttäytymisen, toteaa professori Jari Tiihonen.

Tiedeyhteisössä ei siis ole yksimielisyyttä masennuslääkkeiden ja joukkosurmien välisestä syy–seuraus-suhteesta.

–Tiedetään teko ja lääkkeiden käyttö, mutta ei sitä, kuinka sama henkilö olisi toiminut ilman lääkkeitä kyseisessä tilanteessa. Satunnaistettu tutkimustilanne tuottaisi huomattavasti luotettavampaa tietoa, mutta sellaisen toteuttaminen on mahdotonta: pitäisi jättää osa nuorista masennuspotilaista lääkitsemättä, selvittää Tiihonen.

Professori Jari Tiihosen mukaan luotettavinta tutkimustietoa on tällä hetkellä psykoosien, neuroosien ja unettomuuden hoidossa Suomessakin yleisesti käytettyjen bentsodiatsepiinien haitoista.

– Tämän lääkeryhmän haittoja on tutkittu satunnaistetusti persoonallisuushäiriöstä kärsivillä potilailla. Tutkimuksissa käytön on todettu vähentävän impulssikontrollia ja lisäävän taipumusta aggressiivisuuteen.

Tiihosen mukaan samassa potilasryhmässä toteutettu SSRI-lääketutkimus tuotti päinvastaista tutkimustietoa.

–SSRI-lääkkeitä käyttäneet aikuiset persoonallisuushäiriöpotilaat käyttäytyivät vähemmän väkivaltaisesti kuin lumelääkettä saaneet.

Vaikka SSRI-lääkkeiden ja surmatöiden välistä yhteyttä ei ole kyetty osoittamaan kiistattomasti, psyykenlääkkeiden valmistajat ovat varpaillaan.

Yritykset säikähtivät mahdollista yhteyttä siinä määrin, että pakkausselostuksiin on 2000-luvulla ilmaantunut ohjeistus, jonka mukaan serotoniinin takaisinottajia ei suositella alle 18-vuotiaille. Näin lääkevalmistajat siirsivät vastuuta mahdollisista ja jopa todennäköisistä haitoista lääkkeitä määrääville lääkäreille.

Käyttöohjeissa kerrotaan, että masennuslääkkeitä saaneilla lapsilla ja nuorilla on havaittu kliinisissä tutkimuksissa useammin itsetuhoisuutta kuten itsemurhayrityksiä ja -ajatuksia sekä vihamielisyyttä ja aggressioita kuin lumelääkettä saaneilla lapsilla ja nuorilla.

Dosentti Ilpo Helénin mukaan SSRI- lääkkeiden käyttömäärissä näkyy selvästi voimakkaan ja taitavasti toteutetun lääkemarkkinoinnin vaikutus.

– On korostettu hyötyjä ja vaiettu haitoista. Vasta aivan viime aikoina ääni kellossa on muuttunut: enää psykiatrien patenttiratkaisu ei löydy itsestäänselvästi SSRI-ryhmän lääkkeistä. Uskomme hypen hiljentyneen, koska patentit ovat rauenneet ja markkinointi vaimentunut sen myötä. "
http://www.apu.fi/artikkeli/laakehaitat-joukkosurmien-tausta lla







Masennuksen omaehtoinen hoito:
http://personal.inet.fi/koti/remeli/laakkeet.htm

ei lääkkeitä

ei lääkkeitä

Lähetetty: Pe Hel 1. 2013 - 05:30

Lainaa | Ilmoita

"Mitä vähemmän veressä on D-vitamiinia, sitä enemmän on ahdistusta, masennusta, paniikkihäiriötä ja pelkotiloja, ilmenee tohtori Elina Hyppösen työryhmän (University College of London) uudesta tutkimuksesta. Se vahvistaa käsitystä, jonka mukaan S-D-25:n tulee olla viitearvojen puitteissa (75–150 nmol/l). Se voi edellyttää jopa 100–150 mikrogrammaa D-vitamiinia päivässä. Suomessa D-vitamiinin viranomaissuositus on liian pieni ja se on omiaan aiheuttamaan sairastumista ja ennenaikaista eläköitymistä.

Hyppösen tutkimusaineistona oli 7401 henkilöä, vuonna 1958 syntyneiden brittien kohortti. Heitä tutkittiin 45 vuoden iässä ja Clinical Interview Schedule-Revised -menetelmällä, joka kuvastaa masennusta, ahdistusta ja pelkotiloja. Lisäksi masentuneisuutta selvitettiin 50 vuoden iässä Mental Health Inventory-5 -menetelmällä.

Matala S-D-25 liittyi masennukseen ja paniikkihäiriöön 45 vuoden iässä, samoin kuin masennukseen 50 vuoden iässä. Masennus oli 43 % vähäisempää niillä, joiden S-D-25 oli yli 75 nmol/l kuin niillä, joiden pitoisuus oli alle 25 nmol/l. Paniikkihäiriön riski oli vastaavasti 67 % pienempi. Tulokset puhuvat sen puolesta, että piilevä D-vitamiinin puute liittyy keski-ikäisten ihmisten mielenterveysongelmiin.

Aikaisemmissa tutkimuksissa on saatu ristiriitaisia tuloksia. Suuressa naisten terveystutkimuksessa WHI:ssa ei havaittu korrelaatiota, kun taas NHANES-tutkimuksessa havaittiin. Tohtori Anna-Maija Tolppasen johtama tutkimus Bristolin yliopistossa Englannissa osoitti viime vuonna (2012), että D-vitamiini ja kalaruoka vähentävät lasten ja nuorten masentuneisuutta.

Suomessa ainakin 250 000 ihmistä syö masennuslääkkeitä, ja psykiatrien mielestä se on liian vähän. He määräisivät niitä mieluusti useammillekin. Mikael Fogelholmin ja Pekka Puskan linja on kuitenkin se, että suomalaiset saavat mieluummin potea mielenterveysongelmia, syödä mielialalääkkeitä ja käydä terapiassa kuin nauttia D-vitamiinia niin paljon, että S-D-25 nousee viitearvojen puitteisiin (75–150 nmol/l). Pekka Puska neuvoikin taannoin Ilkka-lehdessä, ettei vitamiineja pidä syödä, vaan rahat pitää säästää oikeisiin lääkkeisiin."
http://www.tritolonen.fi/index.php?page=news&id=2460



Are vitamin D levels linked to mental health?

Low levels of vitamin D may be associated with an increased risk of depression in mid-life, says a new study from University College London in the UK.
http://www.nutraingredients.com/Research/Are-vitamin-D-levels-linked-to-mental-health


D-vitamiinia pitää syödä, niin paljon, jotta veren D-vitamiinipitoisuus nousee luonnolliselle tasolle, joka on keskimäärin 120 nmol/l. Lukuisten tutkimusten valossa tämä tarkoittaa vähintään 50µg D-vitamiinia päivässä. Yleensä 100µg ja jopa enemmänkin, jos on isokokoinen ihminen. Pienille lapsille hiukan vähemmän.

D-vitamiini herättää paljon kysymyksiä. Fysiatrian erikoislääkäri Jukka Pekka Kouri vastaa katsojien kysymyksiin. (kesto 10 min)
http://areena.yle.fi/tv/1802812/?start=2m27s

D-vitamiini — hyötyä koko terveydelle!
http://ruohikolla.blogspot.fi/2013/01/d-vitamiini-hyotya-koko-terveydelle.html

D-vitamiinit saa kympillä iHerbistä.





Nykypäivän psykiatrista sairaanhoitoa moititaan ylenmääräisestä lääkityksen käytöstä.

Aiheestakin, sillä lääkkeitä määrätään aivan liian herkästi. Lääkitystä tulisi käyttää harkitusti ja mahdollisimman pienin annoksin, ettei lääkkeillä tukahduteta tunteita, joita ihmisen tulisi käydä läpi. Lääkkeillä on myös ikäviä sivuvaikutuksia. Lääkkeiden räjähdysmäisen lisääntymisen takana ovat lääketehtaat. Lääke-edustajat kiertävät puhumassa lääkäreille lääketutkimuksista. Jos lääkärillä ei ole tietoa tai uteliaisuutta muihin hoitotapoihin, lääkitys on jokseenkin "helppo" tapa kohdata potilas. Ennakkoluulotkin estävät vaihtoehtoisten hoitotapojen löytymistä. Tiedon etsiminen edellyttää vaivannäköä ja aitoa halua auttaa potilasta.

Vitamiineilla ja hivenaineilla on oleellinen rooli myös psyykkisessä hyvinvoinnissa. mm. D-vitamiini ja omega-3-rasvahapot ovat aivojen ruokaa.

Aivot ovat 60-80% rasvaa ja tarvitsevat hyviä rasvahappoja toimiakseen optimaalisesti.

Serotoniinista jopa 95% syntyy suolistossa, joten aivojen hoitaminen alkaa suoliston hyvinvoinnista.

Omega-3-rasvahappojen vaikutusta masennuksen hoidossa on tutkittu tieteellisissä kaksoissokkokokeissa jo yli 10 vuotta. Eri maista julkaistut tutkimukset ja tapausselostukset viittaavat siihen, että Omega-3-rasvahapot ovat antidepressiivisiä ja antipsykoottisia. Villiä kalaa vähintään 3 kertaa viikossa olisi hyvä valinta, mutta jos ei syö riittävästi kalaa, niin ravintolisänä täytyy syödä laadukasta Omega-3 valmistetta.

Ravinnolla on keskeinen merkitys aivojen monimutkaisen verkoston toiminnalle ja aivoterveydelle. Sekä neuronit eli hermosolut että viestiä vievät aivojen välittäjäaineet muodostuvat ravintotekijöistä. Ravinto vaikuttavaa lisäksi immuniteettiin eli vastustuskykyyn, mielialaan (esim.masennus, aggressiivisuus), hormonitoimintaan, lisääntymiskykyyn, syöpien kehittymiseen, perimään, unen laatuun, jaksamiseen jne... Keskeisin tekijä on ravinnon vaikutus suolistoon ja aineenvaihduntaan, jossa muodostuu jopa 80% immuniteetistamme. Immuniteettijärjestelmäsi toimiessa huonosti sairastut.



C- ja D-vitamiinin sekä magnesiumin ja Omega-3 rasvahappojen puute on mm. Suomalaisten yleisin ravitsemuksellinen puutos.

C-vitamiinia 500-1000mg / vrk
D-vitamiinia 50-125µg / vrk
Magnesium (sitraattia) 300-400mg/vrk
Omega-3 rasvahappoja

D-vitamiinit saa kympillä iHerbistä.

Muut saa todella edullisesti esim. Citymarketin luontaistuotehyllystä.

Eli kuukausihinnaksi tulee n. 5€.
Viestejä: 3 | Luettu: 28,262
 

PalveluinfoSivukarttaPalauteMediatiedot