Kiitoksia Tohtori.fi lukijoille. Sivusto uudistuu loppuvuoden aikana ja jatkossa löydät Tohtorin sisällön Terve.fi -sivuilta. Tämä takia et mahdollisesti löydä etsimääsi täältä tai sinut ohjataan Terve.fi -sivulle.

Foorumi
Kirjoittaja Viesti

terveyttä.

terveyttä.

Lähetetty: To Hei 26. 2012 - 08:08

Lainaa | Ilmoita

"Tärkeä D-vitamiini

Tiesitkö, että D-vitamiini valmisteiden imeytymisessä voi olla huikeita eroja? Ole tarkkana, kuluttaja!

Kaikille suomalaisille opetetaan nyt, että D-vitamiini on välttämätön terveydelle. Näin se onkin ja ihan jokaisen vauvasta vaariin kannattaa ottaa D-vitamiinia purkista! Vaan siitä vielä puhutaan vähemmän, että eri D-vitamiinivalmisteiden imeytymisellä on valtavia eroja ja jo lähtökohtaisesti on valmisteita,joissa D-vitamiinipitoisuudet ovat olemattomia ja aivan liian pieniä. Silti näissä purkeissä lukee, ettei annostusta saa ylittää. Jos kuluttaja ei ole tarkkana tai osta asiantuntevalta myyjältä, saattaa kotiin lähteä purkki, joka ei välttämättä nostakaan D-vitamiinitasoja,kuten asiakas luulee. D-vitamiinivalmisteita on montaa eri vahvuutta 5 mcg, 7,5, 10, 12,5, 15, 20, 25, 30, 38, 50, 75 mcg, 100mcg ja 125 mcg.

Toinen karikko on D2 -vitamiinivalmisteet; yhä edelleen on myynnissä ja saatetaan suositella pienille lapsille D2-tippoja,jotka ikävä kyllä ei imeydy lainkaan samalla tavalla, kuin D3. Kannattaa siis olla tarkkana, että oma pikkuinen saa käyttöönsä tärkeän D-vitamiinin nimenomaan D3-muodossa. Viimeisimmässä D-vitamiini saantisuositus päivityksessä oli jo maininta tästä, saapa nähdä muuttuuko neuvolan suosituskäytäntö tämän mukana. Toivottavasti!

Kolmas karikko, johon kuluttaja voi kompastua on eri olomuodot D3-vitamiinivalmisteissa. Näilläpä on suunnaton eroavaisuus imeytymisessa. Tällä hetkellä D3-valmisteita löytyy tablettina, kuorilona, tippana ja suihkeena. Tabletti , kuorilo ja tippa imeytyvät suoliston kautta aina ja imeytyminesaste riippuu vielä kaiken muun lisäksi suoliston kunnosta. Mitä enemmän masussa ja suolistossa on ongelmia sen pienempi hyötyaste D-vitamiinin imeytymiselle näissä olomuodoissa. Kaikisten huonoiten imeytyy tablettimuotoinen D-vitamiini, koska siitä puuttuu vielä imeytymiselle elintärkeä kylmäpuristettu öljy, D-vitamiinihan on rasvaliukoinen vitamiini ja siksi öljylisää imeytymiseen tarvittaan. On tutkimuksia joissa sanotaan että huonoimmillaan tabletin hyötyaste voi olla vain 10%, kuorilossa 20-30%, tipassa 50%. Uskon tuohon, koska ihmisillä on niin paljon vatsan ja suoliston kanssa probleemia. Suihkemuotoinen D3-vitamiini on tällä hetkellä ainoa muoto Suomessa , jonka imeytymisreitti on erilainen ja se imeytyy suoraan suun limakalvolta verenkiertoon, jolloin suolisto ei pääse haittaamaan imeytymistä ja imeytymisaste onkin 90% suihkeessa!

Aika huikeita eroja imeytymisessä, eikä ole siis ihan sama minkämuotoista D-vitamiinia käytät, jos haluat nostaa D-vitamiinitasot riittävälle tasolle. Kuuma peruna on Suomessa D-vitamiinin saantisuositus, joka on monen asiantuntijan mielestä aivan riittämätön ja on ihmetelty, että miksi maissa,joissa paljon enemmän aurinkoa, saantisuositukset on ihan eri tasolla, paljon korkeammat!"
http://minnabister.alueviesti.fi/2011/12/29/tarkea-d-vitamii ni/

terveyttä

terveyttä

Lähetetty: Ma Elo 6. 2012 - 07:26

Lainaa | Ilmoita

Lääkäri Hannu Vierolan mielestä suomalaisten D-vitamiinin puute alkaa olla hälyttävällä tasolla. Ruokavaliosta tai auringosta kesällä saatu vitamiinimäärä ei riitä syksyllä edes isänpäivään saakka.
Iisalmelaislääkäri Hannu Vierola on työnsä kautta päätynyt tutkimaan potilaidensa D-vitamiinin määriä. Tulokset ovat olleet hälyttäviä, esimerkiksi 15-vuotiaista tytöistä joka viides on lähestulkoon riisitaudin partaalla. D-vitamiinin vajaus koskee kuitenkin myös kaikkia muita ikäluokkia ja molempia sukupuolia. Kriisiryhmiä ovat nuoret ja vanhukset sekä laktoosi-intoleranssia ja keliakiaa potevat. D-vitamiinin puute aiheuttaa lukuisia puutostiloja. Matala D-vitamiini lisää Vierolan mukaan mm. syöpäriskiä, luun haurastumista, diabetesta, verenpainetautia, MS-tautia ja influenssaa.Vitamiinin lisääminen ruokavalioon vähentää nivel- ja lihassärkyjä, kohentaa lihasvoimaa, mielialaa ja karkoittaa väsymystä. Pelkästään ruokavaliolla D-vitamiinin puutetta ei voi saada tasapainoon, esimerkiksi maitoa tulisi tällöin juoda jopa neljä litraa päivässä. Lääkärikunnassa ihmetellään Suomen alhaisia vitamiinisuosituksia.
http://yle.fi/uutiset/iisalmelaislaakari_kauhistelee_suomala isten_vitamiinivajetta/1138545





Lihaksille D-vitamiinia:
Athletes are beginning to catch on to the fact that vitamin D plays a role in balance, strength, and muscle repair. Vitamin D increases the size of fast-twitch muscles and general muscle strength, helpful in the quick sprints and explosive movements. Past research has shown athletes with higher vitamin D levels can jump higher, quicker, and with greater power than those with the lowest levels.
http://www.youtube.com/watch?v=gQs4CFc3yNE

Euroopan Unionin elintarviketurvallisuuselin EFSA nosti D-vitamiinin turvallisena päiväannoksena pidetyn nuorten (11–17 v) ja aikuisten rajan 50 mikrogrammasta (µg) 100 µg:aan. Huippuvarovainen EFSA päätyi tähän tulokseen käytyään läpi uudet D-vitamiinitutkimukset. Vauvojen rajana on nyt 25 ja 1–10-vuotiaiden rajana 50 µg päivässä.
http://www.tritolonen.fi/index.php?page=articles&id=247

Lausunnossa mainitaan, että edes 250 µg päiväannoksella ei löydetty mitään haittavaikutuksia.
http://www.efsa.europa.eu/en/efsajournal/pub/2813.htm

hammasluu

hammasluu

Lähetetty: To Elo 16. 2012 - 08:05

Lainaa | Ilmoita

"Kanadalaisessa pilottitutkimuksessa D-vitamiinin puutteella on havaittu yhteys lasten kariekseen. Lapsilla, jotka kärsivät D-vitamiinin puutteesta, oli kaksi kertaa suurempi pahan karieksen riski verrattuna lapsiin, joiden D-vitamiinitasot olivat riittävät (75 nmol/l). Hammasluu eli dentiini on luuston tapaan elävää kudosta ja siihen kulkeutuu ravinteita. "
http://www.vitamindwiki.com/tiki-index.php?page_id=3018

30µg

30µg

Lähetetty: Ti Syy 4. 2012 - 09:34

Lainaa | Ilmoita

Tässä kesäkuussa alkaneessa Suomalaisessa tutkimuksessa annetaan 500:lle vauvalle 2-vuotiaaksi asti 30µg D3-vitamiinia päivässä. Ja seurataan eri autoimuunisairauksien syntyä.
http://www.hus.fi/?default.asp?Path=1%3B28%3B2?530%3B9899%3B 9900%3B23600%?3B44137

D-vitamiini

D-vitamiini

Lähetetty: La Syy 15. 2012 - 07:31

Lainaa | Ilmoita

Tärkeä D-vitamiini, Lääkäri Antti Heikkilä
Torstai 20.9
MTV3 kello 9.25

Uusinta Perjantaina kello 5.55

Tämän jälkeen löytyy katsomosta, johon suora linkki Antti Heikkilän kotisivulta.

D-vitamiini

D-vitamiini

Lähetetty: La Syy 15. 2012 - 07:32

Lainaa | Ilmoita

Tärkeä D-vitamiini, Lääkäri Antti Heikkilä
Torstai 20.9
MTV3 kello 9.25

Uusinta Perjantaina 21.9 kello 5.55

Tämän jälkeen löytyy katsomosta, johon suora linkki Antti Heikkilän kotisivulta.

terveyttä

terveyttä

Lähetetty: La Lok 6. 2012 - 08:43

Lainaa | Ilmoita

Tärkeä D-vitamiini, Lääkäri Antti Heikkilä
http://www.katsomo.fi/?progId=140659



Miksi pillereitä kannattaa syödä pimeällä eli kaikki mitä sinun pitää tietää D-vitamiinista
http://honkanen.wordpress.com/2012/10/04/d-vitamiini-ihmelaaketta-purkista/

terveyttä

terveyttä

Lähetetty: Ti Lok 16. 2012 - 18:04

Lainaa | Ilmoita

Nykysuosituksia suurempi D-vitamiinilisä turvallinen ja tehokas tapa saavuttaa hyvä D-vitamiinipitoisuus



Nykysuosituksia suuremmalla D-vitamiinilisällä voidaan turvata entistä paremmin vastasyntyneiden riittävä D-vitamiinin saanti. Jopa 40 µg:n D-vitamiiniannokset ovat vastasyntyneille turvallisia.



Suomessa on aiemmin suositeltu vastasyntyneille jopa 100 µg:n D-vitamiiniannoksia. Suositeltua annosta on sittemmin pienennetty, minkä perusteena on osittain ollut pelko suuriin annoksiin mahdollisesti liittyvistä haittavaikutuksista. Nykyään D-vitamiinia suositellaan annettavaksi kaikille imeväisille 10 µg vuorokaudessa. Useat asiantuntijat pitävät riittävänä seerumin kalsidiolipitoisuutena arvon 80 nmol/l ylittävää pitoisuutta. Tuore tutkimusnäyttö viittaa siihen, että nykysuositusten mukainen annostus johtaa liian pieneen seerumin kalsidiolipitoisuuteen eikä turvaa riittävää D-vitamiinin saantia.



Tutkimme terveistä vastasyntyneistä koostuvassa aineistossa eri D-vitamiiniannosten vaikutusta seerumin kalsidiolipitoisuuteen, kalsiumaineenvaihduntaan ja luustoon.


Tutkimuksessa satunnaistettiin sokkoutetusti 113 vastasyntynyttä saamaan D3-vitamiinia kahden viikon iästä kolmen kuukauden ikään saakka joko 10, 30 tai 40 µg vuorokaudessa. Tavoitteena oli saavuttaa kolmen kuukauden iässä arvon 80 nmol/l ylittävä seerumin kalsidiolipitoisuus ilman haittavaikutuksia.

D-vitamiinipitoisuuden lähtöarvot määritettiin syntymän jälkeen napaverinäytteestä, eikä pitoisuuksissa havaittu eroja ryhmien välillä. Napaverinäytteessä kalsidiolipitoisuus oli keskimäärin ainoastaan 53 nmol/l, vaikka valtaosa äideistä oli käyttänyt raskauden aikana säännöllisesti D-vitamiinilisää.



Kolmen kuukauden iässä lasten seerumin kalsidiolipitoisuus oli annoksen mukaan keskimäärin 88, 124 ja 153 nmol/l. Kalsidiolin tavoitepitoisuus seerumissa saavutettiin kaikilla lapsilla, joiden vuorokausiannos oli 30 tai 40 µg ja joiden hoitomyöntyvyys oli hyvä (yli 80 %). D-vitamiinipitoisuudella tai D-vitamiiniannoksella ei havaittu yhteyttä plasman kalsiumpitoisuuteen, seerumin parathormonipitoisuuteen tai virtsan kalsium-kreatiniinisuhteeseen. Seerumin kalsiumpitoisuus oli kaikilla lapsilla normaali.
Kolmen kuukauden iässä lasten sääriluun ominaisuuksia tutkittiin perifeerisellä kvantitatiivisella tietokonetomografialla (pQCT). Suurten D-vitamiiniannosten havaittiin vaikuttavan suotuisasti luun kasvuun ja lujuuteen.



Tutkituilla, nykysuositusta suuremmilla D-vitamiiniannoksilla saavutetaan suurempi seerumin kalsidiolipitoisuus ja taataan elimistön riittävä D-vitamiinin saanti. Jopa 40 µg:n vuorokausiannos osoittautui turvalliseksi. Suuremmilla D-vitamiiniannoksilla saattaa olla positiivisia vaikutuksia luuston kehitykseen. Lisätutkimuksia tarvitaan kuitenkin selvittämään suurempien D-vitamiiniannosten pitkäaikaisvaikutuksia.



Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2012;128(19):2030



Tärkeä D-vitamiini, Lääkäri Antti Heikkilä
http://www.katsomo.fi/?progId=140659







Miksi pillereitä kannattaa syödä pimeällä eli kaikki mitä sinun pitää tietää D-vitamiinista
http://honkanen.wordpress.com/2012/10/04/d-vitamiini-ihmelaaketta-purkista/



D-vitamiinilisän käyttö on perusteltua
http://hevoskuuri.fi/terveys-ja-ravinto/444-d-vitamiinilisaen-kaeyttoe-on-perusteltua

deeee

deeee

Lähetetty: Ti Mar 20. 2012 - 16:57

Lainaa | Ilmoita

50µg/vrk D-vitamiiniannokset lapsilla vähensivät ykköstyypin diabeteksen riskiä 88 % suomalaisen syntymäkohorttitutkimuksen mukaan 2001.
http://www.thelancet.com/journals/lancet/article/PIIS0140-67 36%2801%2906580-1/abstract



Tämän jälkeen asia on unohdettu ja mitään ei olla edes tekemässä asian suhteen.

D-vitamiinin saantisuositus on ollut Suomessa 100-125 µg/vrk 1940-1964 -luvulle asti.

In Finland, from the mid-1950s until 1964, the recommended intake of vitamin D for infants was 4000–5000 IU/d (100–125 µg/d). In 1964 it was reduced to 2000 IU/d (50 µg/d), and in 1975 it was further reduced to 1000 IU/d (25 µg/d). In 1992, on the basis of the US RDA, the dose was reduced again to 400 IU/d (10 µg/d). Under this controlled supplementation regimen, even at the highest intakes, neither idiopathic infantile hypercalcemia nor any other health problem was ever described. However, what was described in a retrospective study was a dramatic decrease in type 1 diabetes later in life in infants who received high-dose daily vitamin D supplementation.
http://www.ajcn.org/cgi/content/full/79/5/717?ck=nck

Suomessa on n. 40 000 I-tyypin diabeetikkoa. I-tyypin diabetes lisääntyy 4% vuosivauhtia eli keskimäärin 2 lasta päivässä sairastuu I-tyypin diabetekseen.
http://personal.inet.fi/koti/remeli/diabetes.htm

Nykysuosituksia suuremmalla D-vitamiinilisällä voidaan turvata entistä paremmin vastasyntyneiden riittävä D-vitamiinin saanti. Jopa 40 µg:n D-vitamiiniannokset ovat vastasyntyneille turvallisia.

Suomessa on aiemmin suositeltu vastasyntyneille jopa 100 µg:n D-vitamiiniannoksia. Suositeltua annosta on sittemmin pienennetty, minkä perusteena on osittain ollut pelko suuriin annoksiin mahdollisesti liittyvistä haittavaikutuksista. Nykyään D-vitamiinia suositellaan annettavaksi kaikille imeväisille 10 µg vuorokaudessa. Useat asiantuntijat pitävät riittävänä seerumin kalsidiolipitoisuutena arvon 80 nmol/l ylittävää pitoisuutta. Tuore tutkimusnäyttö viittaa siihen, että nykysuositusten mukainen annostus johtaa liian pieneen seerumin kalsidiolipitoisuuteen eikä turvaa riittävää D-vitamiinin saantia.

Tutkimme terveistä vastasyntyneistä koostuvassa aineistossa eri D-vitamiiniannosten vaikutusta seerumin kalsidiolipitoisuuteen, kalsiumaineenvaihduntaan ja luustoon.
Tutkimuksessa satunnaistettiin sokkoutetusti 113 vastasyntynyttä saamaan D3-vitamiinia kahden viikon iästä kolmen kuukauden ikään saakka joko 10, 30 tai 40 µg vuorokaudessa. Tavoitteena oli saavuttaa kolmen kuukauden iässä arvon 80 nmol/l ylittävä seerumin kalsidiolipitoisuus ilman haittavaikutuksia.

D-vitamiinipitoisuuden lähtöarvot määritettiin syntymän jälkeen napaverinäytteestä, eikä pitoisuuksissa havaittu eroja ryhmien välillä. Napaverinäytteessä kalsidiolipitoisuus oli keskimäärin ainoastaan 53 nmol/l, vaikka valtaosa äideistä oli käyttänyt raskauden aikana säännöllisesti D-vitamiinilisää.

Kolmen kuukauden iässä lasten seerumin kalsidiolipitoisuus oli annoksen mukaan keskimäärin 88, 124 ja 153 nmol/l. Kalsidiolin tavoitepitoisuus seerumissa saavutettiin kaikilla lapsilla, joiden vuorokausiannos oli 30 tai 40 µg ja joiden hoitomyöntyvyys oli hyvä (yli 80 %). D-vitamiinipitoisuudella tai D-vitamiiniannoksella ei havaittu yhteyttä plasman kalsiumpitoisuuteen, seerumin parathormonipitoisuuteen tai virtsan kalsium-kreatiniinisuhteeseen. Seerumin kalsiumpitoisuus oli kaikilla lapsilla normaali.
Kolmen kuukauden iässä lasten sääriluun ominaisuuksia tutkittiin perifeerisellä kvantitatiivisella tietokonetomografialla (pQCT). Suurten D-vitamiiniannosten havaittiin vaikuttavan suotuisasti luun kasvuun ja lujuuteen.

Tutkituilla, nykysuositusta suuremmilla D-vitamiiniannoksilla saavutetaan suurempi seerumin kalsidiolipitoisuus ja taataan elimistön riittävä D-vitamiinin saanti. Jopa 40 µg:n vuorokausiannos osoittautui turvalliseksi. Suuremmilla D-vitamiiniannoksilla saattaa olla positiivisia vaikutuksia luuston kehitykseen. Lisätutkimuksia tarvitaan kuitenkin selvittämään suurempien D-vitamiiniannosten pitkäaikaisvaikutuksia.

Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2012;128(19):2030

""Puolet uusista tyypin 1 diabetestapauksista voitaisiin ehkäistä nostamalla seerumin D-vitamiinin pitoisuus (S-D-25) vähintään 125 nanomooliin litrassa (nmol/l), arvioi uuden tutkimuksen tehnyt Kalifornian yliopiston professori Cedrik F. Garland (joulukuun Diabetologia). Suomalaiset "asiantuntijat" väittävät 50 nmolin/l riittävän kaikille. Suomessa on noin 40 000 tyypin 1 diabeetikkoa ja lisää tulee päivittäin, koska odottavat äidit eivät ota riittävästi D-vitamiinia eivätkä anna sitä tarpeeksi lapsilleen. Peruspalveluministeri ja viranomaiset eivät tunne tai eivät ota vakavasti tieteellisiä tutkimuksia, joiden mukaan lasten ja aikuisten D-vitamiinin tarve on vähintään 100 mikrogrammaa (µg) päivässä.""
http://www.tritolonen.fi/index.php?page=news&id=2427

Vitamin D deficiency linked to type 1 diabetes risk. By comparing serum concentrations, the scientists were able to determine the optimal serum level needed to decrease one’s risk of developing type 1 diabetes. Based on the present research findings, Dr Garland estimates that a vitamin D serum level of 50 ng/ml ( 125 nmol/l) is needed to decrease ones risk.
http://www.vitamindcouncil.org/vitamin-d-deficiency-linked-to-type-1-diabetes-risk/

100µg

100µg

Lähetetty: Su Jou 2. 2012 - 09:04

Lainaa | Ilmoita

D-vitamiini torjuu hengitystieinfektioita

Tukholman Karoliinisen Instituutin Huddingen yliopistoklinikassa testattiin, ehkäiseekö D-vitamiini hengitystieinfektioita. Ja ehkäiseehän se, kertoo mikrobiologian erikoislääkäri Peter Bergman. Hän esitti tutkimuksen tulokset Ruotsin lääkäripäivillä. Aiheesta kirjoittaa Dagens Medicin -lehti.

Aikaisemmat tutkimukset ovat viitanneet siihen, että D-vitamiinin vähäinen pitoisuus veressä voi altistaa infektioille. Nyt siis Tukholmassa haluttiin tutkia, mikä teho on 100 mikrogramman eli 4000 kansainvälisen yksikön (IU) päivittäisellä nauttimisella. Aineistona oli 140 infektioherkkää henkilöä, joista puolet sai vuoden ajan D-vitamiinia ja puolet lumetta. Järjestely oli kaksoissokko. Toisin sanoen tutkitut itse ja tutkijat eivät tienneet vaikutusjakson aikana ketkä saivat D-vitamiinia ja ketkä lumetta.

Tulokset osoittivat, että D-vitamiini vähensi vaivoja (besvär). Antibioottien tarve väheni 63 % lumeeseen verrattuna ja sieni-infektioiden riski hengitysteissä pieneni samalla.

Tulokset tukevat aikaisemmin Suomessa, Yhdysvalloissa, Espanjassa, Japanissa ja muualla tehtyjä tutkimuksia, joiden mukaan D-vitamiini ehkäisee virus- ja bakteeritulehduksia ja nopeuttaa niiden paranemista.
http://www.dagensmedicin.se/nyheter/vitamin-d-bromsade-luftv agsinfektioner/

100µg

100µg

Lähetetty: Ti Jou 18. 2012 - 08:07

Lainaa | Ilmoita

"Etelä-Karoliinan yliopiston professorit Carol L. Wagner, Bruce Hollis ja kymmenen heidän kollegaansa julkaisivat synnytyslääkäreiden ammattilehdessä suurimman tähän mennessä tehdyn satunnaistetun tutkimuksen raskaudenajan D-vitamiinin tarpeesta. Tarve on yli kymmenkertainen Suomessakin voimassa olevaan viranomaissuositukseen nähden.

Tutkimukseen osallistui 256 odottavaa naista, joista 160 pysyi mukana synnytykseen asti. Naiset jaettiin kahteen ryhmään, joista toinen sai 50 ja toinen 100 mikrogrammaa (µg) D-vitamiinia päivässä. Hoito aloitettiin raskauden 3-4 kuukaudella. Eeettinen komitea ei antanut lupaa käyttää kolmatta ryhmää verrokkeina, joille olisi annettu 10 µg/vrk, mikä on voimassa oleva viranomaissuositus raskaana oleville USA:ssa ja muun muassa Suomessa.

Mustaihoisten naisten D-vitamiinin pitoisuus seerumissa (S-D-25) oli keskimäärin 46 nmol/L, mikä on paljon alle viitearvon alarajan (75-150 nmol/l). Valkoihoisten vastaava lukema oli 74 nmol/l eli juuri alarajan alapuolella. S-D-25 nousi raskauden lopulla 100 nmoliin/l vain 37 %:lla 50 µg:n ryhmän ja 46 %:lla 100 µg:n ryhmän naisista. Tässä pitoisuudessa D-vitamiinin aktivoituminen saavuttaa huippunsa. 100 nmol/l on siis vähimmäistavoite. Kummassakaan D-vitamiiniryhmässä ei ilmennyt sivuvaikutuksia. Ehkä hieman yllättäen seerumin kalkkipitoisuus aleni hiukan (meitähän on peloteltu, että D-vitamiini voisi nostaa sitä).

Synnytyksessä mitattu napaveren D-vitamiinin pitoisuus oli 50 µg:n ryhmässä keskimäärin 55 nmol/l ja 100 µg:n ryhmässä 67,5 nmol/l.

100 µg päivässä saaneilla naisilla oli 2,5 kertaa suurempi todennäköisyys (kuin 50 µg:ta saaneilla) synnyttää normaalipainoinen vauva. Mitä pienempi S-D-25 oli, sitä todennäköisempi oli ennenaikainen synnytys. Matala S-D-25 liittyi myös infektioihin. Kaiken kaikkiaan raskauskomplikaatiot olivat vähäisempiä 100 kuin 50 µg:n ryhmässä, joskaan ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä."
http://www.tritolonen.fi/index.php?page=news&id=2442



Kuntoon purkkiruualla (A.W Yrjänä):
http://www.tritolonen.fi/files/pdf/HS-Kuntoon-purkkiruualla.jpg

50µg

50µg

Lähetetty: La Hel 2. 2013 - 17:17

Lainaa | Ilmoita

"Tutkijoiden mukaan on olemassa luotettavaa näyttöä siitä, että D-vitamiini ehkäisee tyypin 1 diabetesta. Muutama vuosi sitten julkaistun koostetutkimuksen mukaan D-vitamiini vähentää tyypin 1 diabeteksen riskiä 29 prosentilla. Jos D-vitamiinin annos on reilu, riski voi vähentyä huomattavasti enemmänkin.

Suomalaisessa tohtori Elina Hyppösen johtamassa syntymäkohorttitutkimuksessa selvitettiin D-vitamiinilisän vaikutusta ykköstyypin diabeteksen riskiin. Pikkulapsille suositeltiin vielä 1960-luvulla 50 mikrogramman päivittäistä D-vitamiinilisää. Tutkijat havaitsivat, että tämän määrän D-vitamiinia saaneilla lapsilla oli 78 prosenttia pienempi tyypin 1 diabeteksen riski verrattuna vitamiinia vähemmän tai ei ollenkaan saaneisiin lapsiin."

http://ruohikolla.blogspot.fi/2013/01/d-vitamiini-hyotya-kok o-terveydelle.html







Tässä tämä tutkimus:


http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/11705562
http://www.uta.fi/kirjasto/vaitokset/2001/2001056.html


Tutkimus tehtiin jo 12 vuotta sitten.

Suomessa I-tyypin diabeteksen saa n. 600 lasta tai nuorta vuodessa.

Eli 12 vuoden aikana on sairastunut n. 7200 ihmistä.

Jos näistä edes 70% olis jäänyt sairastumatta noin karkeasti ottaen riittävällä D-vitamiinilla, niin meillä olisi jäänyt sairastumatta viimeisen 12 vuoden aikana 5040 ihmistä I-tyypin diabetekseen.




Kesällä 2014 astuu voimaan uudet D-vitamiinin saantisuosituksen, mutta huhut kertovat, jotta nousua on vain pari mikroa, joka käytännössä ei edistä terveyttä.



"D-vitamiinin kokonaissaantia auringosta ja ravinnosta mittaa sen metaboliitin, kalsidiolin, pitoisuus seerumissa. Yleinen mielipide on, että D-vitamiinin saanti tulee varmistaa käyttämällä D-vitamiinivalmistetta. Virallisen suosituksen mukaan aikuisen päivittäinen D-vitamiinin tarve on 7,5 µg. Luoja ei kuitenkaan laskenut D-vitamiinin päiväannosta puolen mikrogramman tarkkuudella vaan mahdollisti aurinkohormonin jopa 250 µg:n kertatuotannon ihossa, mikä etelässä tuottaa seerumin kalsidiolipitoisuuden 100–200 nmol/l (Vieth 2009). D-vitamiinin toksisuudesta on yllättävän vähän raportteja. Jopa vuoden tarvetta vastaavat kerta-annokset eivät ole aiheuttaneet myrkytysoireita. IOM:n uusin suositus kaksinkertaisti D-vitamiinin turvallisen päiväsaannin 50:stä 100:aan µg:an. Aikuisilla ei ole osoitettu toksisuutta, kun D-vitamiinin pitkäaikainen päiväsaanti on ollut 250 µg:n tasolla. Sattumoisin noin 250 µg on D-vitamiinin määrä, jonka iho tuottaa auringon UVB-säteiden kerta-altistuksen aikana. Suomalaiset saavuttavat 75 nmol:n tason yleensä vain kesäkuukausina."

Duodecim 2011;127:1242–3





"Nykysuosituksia suuremmalla D-vitamiinilisällä voidaan turvata entistä paremmin vastasyntyneiden riittävä D-vitamiinin saanti. Jopa 40 µg:n D-vitamiiniannokset ovat vastasyntyneille turvallisia.


Suomessa on aiemmin suositeltu vastasyntyneille jopa 100 µg:n D-vitamiiniannoksia. Suositeltua annosta on sittemmin pienennetty, minkä perusteena on osittain ollut pelko suuriin annoksiin mahdollisesti liittyvistä haittavaikutuksista. Nykyään D-vitamiinia suositellaan annettavaksi kaikille imeväisille 10 µg vuorokaudessa. Useat asiantuntijat pitävät riittävänä seerumin kalsidiolipitoisuutena arvon 80 nmol/l ylittävää pitoisuutta. Tuore tutkimusnäyttö viittaa siihen, että nykysuositusten mukainen annostus johtaa liian pieneen seerumin kalsidiolipitoisuuteen eikä turvaa riittävää D-vitamiinin saantia.

Tutkimme terveistä vastasyntyneistä koostuvassa aineistossa eri D-vitamiiniannosten vaikutusta seerumin kalsidiolipitoisuuteen, kalsiumaineenvaihduntaan ja luustoon.
Tutkimuksessa satunnaistettiin sokkoutetusti 113 vastasyntynyttä saamaan D3-vitamiinia kahden viikon iästä kolmen kuukauden ikään saakka joko 10, 30 tai 40 µg vuorokaudessa. Tavoitteena oli saavuttaa kolmen kuukauden iässä arvon 80 nmol/l ylittävä seerumin kalsidiolipitoisuus ilman haittavaikutuksia.

D-vitamiinipitoisuuden lähtöarvot määritettiin syntymän jälkeen napaverinäytteestä, eikä pitoisuuksissa havaittu eroja ryhmien välillä. Napaverinäytteessä kalsidiolipitoisuus oli keskimäärin ainoastaan 53 nmol/l, vaikka valtaosa äideistä oli käyttänyt raskauden aikana säännöllisesti D-vitamiinilisää.

Kolmen kuukauden iässä lasten seerumin kalsidiolipitoisuus oli annoksen mukaan keskimäärin 88, 124 ja 153 nmol/l. Kalsidiolin tavoitepitoisuus seerumissa saavutettiin kaikilla lapsilla, joiden vuorokausiannos oli 30 tai 40 µg ja joiden hoitomyöntyvyys oli hyvä (yli 80 %). D-vitamiinipitoisuudella tai D-vitamiiniannoksella ei havaittu yhteyttä plasman kalsiumpitoisuuteen, seerumin parathormonipitoisuuteen tai virtsan kalsium-kreatiniinisuhteeseen. Seerumin kalsiumpitoisuus oli kaikilla lapsilla normaali.
Kolmen kuukauden iässä lasten sääriluun ominaisuuksia tutkittiin perifeerisellä kvantitatiivisella tietokonetomografialla (pQCT). Suurten D-vitamiiniannosten havaittiin vaikuttavan suotuisasti luun kasvuun ja lujuuteen.

Tutkituilla, nykysuositusta suuremmilla D-vitamiiniannoksilla saavutetaan suurempi seerumin kalsidiolipitoisuus ja taataan elimistön riittävä D-vitamiinin saanti. Jopa 40 µg:n vuorokausiannos osoittautui turvalliseksi. Suuremmilla D-vitamiiniannoksilla saattaa olla positiivisia vaikutuksia luuston kehitykseen. Lisätutkimuksia tarvitaan kuitenkin selvittämään suurempien D-vitamiiniannosten pitkäaikaisvaikutuksia.

1HYKS Lastenklinikka, Helsinki; 2Kätilöopiston sairaala, Helsinki; 3Helsingin yliopiston elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos (ravitsemustiede), kalsiumtutkimusryhmä; 4Folkhälsanin tutkimuskeskus, Helsinki

Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2012;128(19):2030"



"Euroopan Unionin elintarviketurvallisuuselin EFSA nosti D-vitamiinin turvallisena päiväannoksena pidetyn nuorten (11–17 v) ja aikuisten rajan 50 mikrogrammasta (µg) 100 µg:aan. EFSA päätyi tähän tulokseen käytyään läpi uudet D-vitamiinitutkimukset. Vauvojen rajana on nyt 25 ja 1–10-vuotiaiden rajana 50 µg päivässä."

http://www.efsa.europa.eu/en/efsajournal/pub/2813.htm

50µg

50µg

Lähetetty: Ti Hel 5. 2013 - 17:49

Lainaa | Ilmoita

Ammattilaiset huolissaan suomalaisten D-vitamiinin saannista!
http://www.orion.fi/Julkaisut-ja-media/Lehdistotiedotteet/Ar kisto/2013/Ammattilaiset-huolissaan-suomalaisten-D-vitamiini n-saannista



Tuossa lasten tutkimuksessa 202 lapsesta ainoastaan 1:llä oli veren D-vitamiinipitoisuus yli 80 nmol/l eli kaikilla muilla oli selvä D-vitamiinin puutos.

Luuston hyvinvoinnin kannalta suositeltava pitoisuus on yli 80 nmol/l.

Tuossa linkissä alalaidassa on tuo Duodecim-Lehden artikkeli D-vitamiinista.

Ainoastaan 15%:lla oli yli 75 nmol/l veren D-vitamiinipitoisuus.

85%:lla oli alle eli selvä puutos.

D-vitamiinia pitää syödä, niin paljon, jotta veren D-vitamiinipitoisuus nousee luonnolliselle (kesäauringon nostamalle) tasolle, joka on keskimäärin 120 nmol/l. Lukuisten tutkimusten valossa tämä tarkoittaa vähintään 50µg D-vitamiinia päivässä. Yleensä 100µg ja jopa enemmänkin, jos on isokokoinen ihminen. Pienille lapsille hiukan vähemmän.

D-vitamiini herättää paljon kysymyksiä. Fysiatrian erikoislääkäri Jukka Pekka Kouri vastaa katsojien kysymyksiin. (kesto 10 min)
http://areena.yle.fi/tv/1802812/?start=2m27s

D-vitamiini — hyötyä koko terveydelle!
http://ruohikolla.blogspot.fi/2013/01/d-vitamiini-hyotya-koko-terveydelle.html



D3-vitamiinia on Suomessa 7,5µg, 10µg, 20µg, 25µg, 30µg, 38µg, 50µg, 100µg ja 125µg vahvuuksina kuivatabletteina, imeskelytabletteina tai öljykapseleina sekä imeväisille on tippoja. Joita myydään ruokakaupoissa, apteekeissa, verkkokaupoissa sekä luontaistuotekaupoissa (tuotteet ja hinnat vaihtelee paikoittain ja paikkakunnittain). Apteekeissa on suppein ja kallein valikoima, joten D-vitamiinit kannattaa ostaa muualta. Öljykapseleissa EI ole lisä- eikä makeutusaineita, joten lienevät parhaimpia valmisteita. Öljykapseleiden imeytyvyys on todettu monissa tutkimuksissa tabletteja paremmaksi joten osta niitä.

Myös Suomalaisista verkkokaupoista saa edullisemmin kuin kaupasta:
http://www.ebn.fi/vitamiinit_mineraalit-1.html

http://www.manninen.info/shop/index.php?route=product/category&path=99_71

Tässä luotettava kauppa ulkomailla:
http://www.iherb.com/Vitamin-D

Softgel = öljykapseli eli parasta, mitä rahalla saa. Öljyjä on erilaisia eli jos on allergiaa esim. kalalle tai soijalle, niin valitse esim. auringonkukkaöljyssä oleva valmiste.

1000IU = 25µg

2000IU = 50µg

4000IU = 100µg

5000IU = 125µg

iHerbin tilausohjeet (visa tarvitaan):
http://www.onnistuneetkaupat.fi/iherb-tilausohjeet/

iHerb ja arvonlisävero!
http://www.raikasweb.com/iherb-ja-arvonlisavero

Omega 3

Omega 3

Lähetetty: Pe Hel 15. 2013 - 05:49

Lainaa | Ilmoita

Viimeisimpiä indikaatioita D vitamiinin ja ykköstyypin Diabeteksen osalta..
http://www.tiede.fi/keskustelut/post1905939.html#p1905939




Puolet vähemmän I-tyypin diabetesta, jos veren D-vitamiinipitoisuus on yli 100 nmol/l. Riski sairastua on veren D-vitamiinipitoisuuden olessa alle 75 nmol/l.
http://www.vitamindcouncil.org/low-vitamin-d-levels-may-increase-risk-of-type-1-diabetes/

Miksi ei-lääkärit Christel Lamberg-Allardt ja Suvi Virtanen jatkuvasti mediassa toistavat iänikuista mantraansa 7,5-10 µg/vrk annoksesta. Se on epäeettistä ja väärää. Sama jos hoitaisi päänsärkyä jalkarasvalla. VRN:n D-vitamiinityöryhmässä olevat ei-lääkärit Christel Lamberg-Allardt ja Suvi Virtanen jatkuvasti mediassa väittävät, jotta veren D-vitamiinipitoisuus 50 nmol/l riittää. Vain osa hoikista ja pienistä ihmisistä saavuttavat juurikin virallisella 10µg/vrk suosituksella nippanappa tuon 50 nmol/l.

Lisäksi he pelottelevat syövällä ja kuolemalla. Todella epäammattimaista.

Pelkästään luuston hyvinvoinnin kannalta suositeltava pitoisuus on yli 80 nmol/l.

D-vitamiinia pitää syödä, niin paljon, jotta veren D-vitamiinipitoisuus nousee luonnolliselle (kesäauringon nostamalle) tasolle, joka on keskimäärin 120 nmol/l. Lukuisten tutkimusten valossa tämä tarkoittaa vähintään 50µg D-vitamiinia päivässä. Yleensä 100µg ja jopa enemmänkin, jos on isokokoinen ihminen. Pienille lapsille hiukan vähemmän.

Ruuan merkitys D-vitamiinilähteenä on vähäinen: 90% ihmisen D-vitamiinista on peräisin iholta (ellei hän ota D-vitamiinia ravintolisänä). Suomalainen nainen saa ruuastaan keskimäärin 5 ja mies 7 mikrogrammaa D-vitamiinia. Suomessa auringonvaloa on riittävästi D-vitamiinin valmistukseen vain toukokuun alusta elokuun loppuun eli kun UV-indeksi on vähintään 3. Joskus lähes koko kesä on niin pilvinen, kylmä tai sateinen, että pelkästään auringosta on vaikea saada riittävästi D-vitamiinia. Auringosta saat D-vitamiinia, mutta vain silloin kun varjosi on lyhyempi kuin sinä itse. Siis lyhyen aikaa keskipäivällä, noin kello 10-16.

30µg

30µg

Lähetetty: La Maa 23. 2013 - 16:36

Lainaa | Ilmoita

Suomalainen tutkimus, jossa alle 2-vuotiaalle annetaan D3-vitamiinia 30µg/vrk ja selvitetään, voidaanko lisäämällä D-vitamiinin saantia parantaa kasvua ja luuston kehitystä, vähentää tulehduksia sekä jarruttaa astmaa ja allergioita.

http://www.hs.fi/kaupunki/D-vitamiinin+vaikutus+lapsiin+tutk itaan/a1360300407183



Eli ei kovin myrkyllistä voi olla ;)
Viestejä: 34 | Luettu: 53,020
 

PalveluinfoSivukarttaPalauteMediatiedot